Lukuvuosi 2020


Vuonna 2020 luin 60 kirjaa. Se on jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna, joten koronavuosi ei ainakaan minulla ampaissut lukutahtia nousukiitoon. Ei tosin sitä juuri notkauttanutkaan.

Itselleni lukuvuodesta jäi mieleen muutamia teemoja, jotka muodostuivat itselleni merkityksellisiksi:

- Hömppä. Puhuin viime vuonna hömpästä paljon (muun muassa Takakansi-podcastissa), luin sitä aiempaa enemmän ja myös blogini lukijat etsiytyvät viihdekirjallisuutta käsittelevien postausten pariin innokkaasti. Ehkä kyse oli osaltaan siitä, että ankeat ajat saivat ihmiset kaipaamaan kepeää viihdettä, mutta itselläni hakeutuminen hyvin kirjoitetun viihteen äärelle alkoi jo aiemmin. Sitä paitsi löysin viihteestä aivan uudenlaisia, teräviä ja kantaaottavia sävyjä. Ruotsalainen Simona Ahrstedt kirjoittaa anteeksipyytelemättömästi rohkeaa ihmissuhdeviihdettä, Riikka Suominen ja Mari Frisk puolestaan osoittivat romaaneillaan, että viihdekirjojen sivuilla voidaan käydä myös yhteiskunnallista keskustelua ja haastaa syvään juurtuneita käsityksiä hyväksytyistä parisuhde- ja perhemalleista. Eläköön hömppäkirjallisuus!

- Elämäkerrat. Tänä vuonna lukemani tietokirjallisuus on ollut lähes yksinomaan elämäkertakirjallisuutta. Tämä ei sinänsä yllätä, olenhan aina ollut elämäkertojen ystävä, ja nyt erilaiset elämäkerralliset teokset ja faktaa ja fiktiota yhdistelevä autofiktio ovat myös äärimmäisen trendikkäitä. Tarjontaa on paljon, suorastaan runsauden pula. 

Suosittelen esimerkiksi näitä: Antti Heikkisen Einari, Elton Johnin Minä, Elton John, Miina Äkkijyrkän ja Lamppu Laamasen Äkkijyrkkä. Jumala ja erotiikka sekä Milos Formanin Otetaan hatkat -elokuvaohjaajan muistelmat. 

- Säeromaanit. Innostuin myös säeromaaneista, kuten Sarah Crossanin Kuunnoususta. 

- Englanti. Pitkästä, pitkästä aikaa luin myös englanniksi. Vain pari teosta, mutta huomasin nauttivani siitä. Jatkossa yritän ehtiä lukemaan englanniksi aiempaa enemmän. Esimerkiksi somepersoona Tova Leighin F*cked at 40 oli viihdyttävää luettavaa ja matalakynnyksinen teos myös kielen puolesta.

Lukujen valossa luin kuitenkin varsin tavanomaisesti. Äänikirjoja kuuntelin 10 kappaletta, mikä on lähes sama tulos kuin viime vuonna. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuutta luin kahdeksan teoksen verran.Valtaosa lukemisistani oli kotimaista, mutta luin kuitenkin 26 ulkomaista/käännettyä teosta, mikä on enemmän kuin miesmuistiin. Siis oikeastaan melkein puolet. Se on uutta! 

Vuoden varrelle osui myös mukavia blogitempauksia, kuten Blogistanian Finlandian emännöiminen maaliskuussa. Finlandian voitti Pajtim Statovcin Bolla. 

Keväällä miteltiin pitkästä aikaa myös copycat-kansia tehden. Voiton nappasi tällä kertaa Magdalena Hai (katso kunniagalleriasta kaikkien vuosien menestyjät). 

Joulukuussa sain vielä kunnian päättää kirjabloggaajien joulukalenterin jouluaaton luukkuun.

Ja vaikka tapahtumat ovat olleet tauolla, pääsin osallistumaan myös Icasos-kustantamon kirjajulkkareihin Ortodoksisessa Kirkkomuseo Riisassa sekä Kirjakanttiin haastatellen Kjell Westöä muun muassa Tritonus-romaanista. Amman kirjajutut jalkautuivat myös Savon XPressn sivuille Amman lukupiirin muodossa.

Ehkä suurimpana yllätyksenä huomasin kirjoittaneeni seitsemästä eri teatteriesityksestä, mikä koronavuonna on jo jonkinlainen saavutus. Tämän lisäksi olen useampaan otteeseen jakanut sarja- ja elokuvavinkkejä.  Olosuhteet huomioonottaen tämä onkin ollut minulle varsin aktiivinen, hieno kirjavuosi, josta on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita!

Varsinaisia lukutavoitteita en aio itselleni asettaa tällekään vuodelle. Jos jotakin viime kuukaudet ovat opettaneet, niin sen, että liika suunnitteleminen on turhaa. Sitä paitsi, ei viime vuodestakaan tullut hömpän, elämäkertojen ja säeromaanien vuosi suunnittelemalla vaan lukemalla. Kohti uusia kirjaseikkailuja siis!

Lista kaikista viime vuonna lukemistani kirjoista löytyy täältä.

Perinteisin menoin julkistan näin lopuksi viime vuoden luetuimmat kirjajutut. Näin siitä huolimatta, että tilastoilla on luonnollisesti tapana hieman suosia alkuvuoden luettuja kirjoja loppuvuodesta luettujen kustannuksella. Siitä huolmatta. 2.1.2021 tilanne on tämä. Montako sinä olet näistä lukenut?

1. Riikka Suominen: Suhteellisen vapaata

2. Jenny Colgan: Uusia lukuja ja onnellisia loppuja

3. Max Seeck: Uskollinen lukija

4. Simona Ahrnstedt: Vain yksi yö

5. Enni Mustonen: Pukija

6. Kari Hotakainen: Tarina

7. J.S.Meresmaa: Dodo

8. Simona Ahrnstedt: Vain yksi mahdollisuus 

9. Leena Lehtolainen: Jälkikaiku

10. Fernando Aramburu: Äidinmaa



Kommentit

  1. En ole suosituimpien listalta lukenut mitään, mutta Hotakaisen Tarina varmaan päätyy vielä lukulistalle. Kiva vuoden summaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tarina on kyllä lukemisen arvoinen, vaikka ei lukijaansa helpolla päästä.

      Poista
  2. Suosituimpien listalta olen kuunnellut Jenny Colganin kirjan, Pukija odottaa kirjahyllyssä vielä.

    Mulla oli ihan mieletön kirjavuosi, 153 kirjaa kun edellisvuonna 48 + joulukuussa 4 äänikirjaa, mistä se sitten lähti, äänikirjojen kuuntelu. Jostain syystä se piti yllä myös lukemista. Korona ei näihin liity mitenkään.

    VastaaPoista
  3. Hömppä ei ole ollenkaan huuhaata, jos se on hyvin kirjoitettua ja osaa käsitellä muutakin teemaa kuin silmiin katsomista ja hiusten väriä. Itse asiassa viihteen kautta saadaan esille hyvinkin vaikeita teemoja, joita ei "peruslukija" ehkä koskaan tulisi muuten edes ajatelleeksi. Mitä muuta hömppä on kuin ihmisten välisiä suhteita ja maailmanmenoa ? Aika keskeistä jokaisen elämässä.

    VastaaPoista
  4. Säeromaaneista suosittelisin sinulle J.S Meresmaan Dodoa

    VastaaPoista

Lähetä kommentti