Minä Elton John (äänikirja)


Elton John
ei ole ollut itselleni koskaan erityisen tärkeä muusikko. Mies oli ennen prinsessa Dianan kuolemaa tuttu lähinnä seurapiiriuutisista, mutta Candle in the Wind (eniten myyty single koskaan) muutti omalta osaltani kaiken.

(Elton John itse muuten oli singlen menestyksestä lähinnä vaivautunut, sillä hänestä ihmiset halusivat oikein velloa surussaan. Mies on laulanut kappaleen tasan kolme kertaa. Kerran hautajaisissa ihmisille ympäri maailman, kaksi kertaa äänitystä varten.)

Kun Elton John siis piirtyi mieleeni nimenomaan muusikkona, tajuntaani alkoi hiljaa tipahdella, että hän yhdessä kirjoittajaparinsa Bernie Taupinin kanssa on vastuussa lukemattomista ikivihreistä: Your Song, Crockodile Rock, I’m Still Standing, Rocket Man ja niin edelleen ja niin edelleen. Siitä huolimatta en ole ehkä oikein koskaan tavoittanut sitä, kuinka rakastettu artisti oikein onkaan. Kun kappaleisiin ei ole muodostunut varsinaista henkilökohtaista suhdetta, Elton John on lähinnä jäänyt mieleen hassuista asuistaan sekä siitä, että hän tuntuu olevan kaikkien kaveri, olipa kyse viihdemaailman kiintotähdistä tai Englannin kuninkaallisista.

Kuvani Elton Johnista alkoi monipuolistua vasta sitten kun katsoin hänen elämästään tehdyn elokuvan, The Rocketmanin. Paitsi, että elokuva oli hyvin tehty ja kiinnostava, minuun teki vaikutuksen, että se kuvasi päähenkilöä raadollisesti, siitäkin huolimatta, että John oli itse tuotantoprosessissa aktiivisesti mukana.

Nyt, kuunneltuani hänen elämäkertansa, olen suorastaan vähän rakastunut Elton Johniin. Mikä huumori, mikä itseironia!

On toki mahdollista, että kyseessä on hartaasti harjoiteltu rooli, humoristisen ja hilpeän itseironian turvin harjoitettu itseruoskinta, mikä maailmantähden päässä oikeuttaa huonon käytöksen jatkossakin. Mutta en oikein usko siihen. Sitä paitsi Elton Johnilla on vaikuttava elämän ansioluettelo. Vietettyään vuosikymmeniä supertähden ja päihdeaddiktin huumehuuruista elämää, hän sai kuin saikin kammettua itsensä takaisin selväpäisten kirjoihin ja on auttanut samalle tielle monia muitakin, niin viihdetähtiä kuin taviksiakin. Ja jo se, että ankean lapsuuden rakkaudettomien ja vaativien vanhempien arvostelevan katseen alla eläneestä Reginald Dwightista tuli kaikkien rakastama (no, monen myös inhoama) poptähti, on hyvin kunnioitettavaa.

Kun homoparien parisuhteen rekisteröiminen tuli Iso-Britanniassa sallituksi, myös Elton John pitkäaikaisen kumppaninsa David Furnishin kanssa päättivät virallistaa suhteensa. Britanniassa lakimuutosta vastustaneet konservatiivit olivat osoittaneet mieltänsä ankarasti, joten yhden maailman tunnetuimman homomiehen häihin valmistauduttiin mittavin turvatoimin. Jos mielenosoituksia olikin, ne peittyivät sen alle, että britit tulivat hääpäivänä osoittamaan suosiotaan parille ja onnittelemaan katujen varsille kuin kuninkaallisille ikään. Ehkä sekin kertoo jotakin siitä, kuinka paljon Elton Johninista pidetään.

Minä Elton John, on nimensä mukaisesti Johnin suulla kerrottu elämänkertomus, joka etenee löyhän kronologisesti. Ennen kaikkea se on uskomaton kokoelma hassuja tarinoita ja erikoisia anekdootteja, joita tosiaan riittää kun elää sellaista elämää kuin Elton John. Kerrankos sitä ostaa raitiovaunun, joka kuljetetaan Australiasta ensin lentokoneella ja sitten kahdella helikopterilla takapihalle. Kerrankos sitä biletetään John Lennonin kanssa ja kerrankos sitä tanssitaan discossa kuningatar Elisabetin kanssa niin hiljaisen musiikin tahdissa, että täytyy pinnistellä sen kuullakseen. Tai joutuu estämään Richard Geren ja Sylvester Stallonen tappelua, kun nämä taistelevat prinsessa Dianan huomiosta. Ja joskus voi käydä niinkin, että palkkaa henkilön ampumaan ilmakiväärillä Rod Stewardin ilmalaivan alas.

Ihan rakkaudella ja kaverillisessa hengessä. Kerrankos sitä.

Mutta sitten on myös niitä tapahtumia, jolloin Elton John nielee kourallisen pillereitä ja hyppää uima-altaaseen tarkoituksenaan päättää elämänsä, mutta siihen katsoen pyristelee pintaan hämmästyttävän päättäväisenä. On niitä kauniita sanoja, joita hän sanoo ex-vaimostaan, jonka sydämen John särki. Ja on sekin hetki, kun hän eturauhassyöpäleikkauksen jälkeen kumartuu lavalla ottamaan vastaan hurraavan yleisön suosionosoituksia ja miettii: ”Jospa tietäisitte, että pissaan parhaillani vaippaani.” 

Juuri näiden huimien, itseironisten, yhtä aikaa hilpeiden mutta itkettävän surullistenkin hetkien takia olen pikkaisen pihkassa Sir Elton Hercules Johniin.

Minä Elton John (Me Elton John)
Johnny Kniga 2019, Elisa Kirjan äänikirja
Kesto 13h 19min 13sek
Suomentaja Jorma-Veikko Sappinen
Lukija Jukka Peltola

Kommentit

  1. Minä myös ehdottomasti hiukan pihkaannuin Sir Eltoniin, Eltonin ystävänä ei kävisi aika pitkäksi :) Olin oikeasti otettu Eltonin rehellisestä (tai ainakin sen kuuloisesta) kertojaäänestä, en ollut aavistanutkaan minkälainen mies sieltä laulujen takaa löytyy! Todella mielenkiintoinen lukukokemus!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuun teki myös vaikutuksen se itseironia, millä Sir Elton itseään käsitteli. Tuli aidosti sellainen fiilis, että hän on aika paljon käsitellyt ja miettinyt asioita ja tehnyt töitä itsensä kanssa päästäkseen tähän pisteeseen.

      Poista

Lähetä kommentti