Sirpa Kähkönen: Marius
Liekö tässä syksyn kaunein kirja? Siis jo ihan esineenä. Suloinen kansi on Jenni Saaren käsialaa ja sopii erinomaisesti kirjan henkeen. Onhan sen merkittävin tapahtuma paikka, sydän ja sielu Yön puutarha vanhan kartanon mailla. Lili viettää kypsän kesän elokuista päivää puutarhamajassaan. Tunnelma on raukea, jotenkin dekadentti, vaikka päivä koostuu lähinnä arkisista puutarha-askareista ja haikeudesta. Kirjan nimi, Marius, viittaa nuoreen mieheen, joka on ollut auttamassa Liliä puutarhatöissä ja nyt lähtenyt pois. Lilille on käynyt työtapaturma - hän on ihastunut Mariukseen, itseään selvästi nuorempaan mieheen. Hän ei ollut nähnyt muuta kuin työnsä, vuosikausiin. Kaipa hän siksi oli alkanut uskoa, että kaikki oli suunniteltavissa, rakennettavissa, ohjattavissa: vuodet edessäpäin, työt, hiljaiset päivät, tunteet. Ina oli sanonut hänelle kerran: Voi veljet sitten kun sinä rakastua räpsähdät. Nyt Marius on kuitenkin poissa ja Lili käsittelee tunteitaan, paitsi puutarhatöitä...
