Siirry pääsisältöön

Tekstit

NYT:

Maria Turtschaninoff: Suomaa

  Maria Turtschaninoffin Suomaata on suositellut ja kehunut niin moni, että voisi ajatella iloisesti yllättymisen olevan vaikeaa. Mutta siitä huolimatta, yllätyinpä iloisesti! En ehkä kuitenkaan ollut lukuisista suosituksista huolimatta oivaltanut, millaisesta teoksesta on lopulta kyse. Tämä on hyvä, sillä on aina mukavaa yllättyä myönteisesti hyvän kirjan äärellä. Nimensä mukaisesti kirjan keskiössä on suo, haltijaneva metsän keskellä. Sen lähistöllä on Nevabackan talo ja kylä, jonka asukkaiden elämänkohtalot kietoutuvat kiinteästi suohon ja metsään. Rinta rinnan elää paitsi luonto ja ihminen myös meille näkymätön maailma. Turtschaninoff sekoittaa historialliseen kerrontaan taitavasti fantasiamaisia elementtejä, suomalaisesta mytologiasta tuttuja haltijahahmoja ja kansanuskomuksia. Ihminen ja luonto vuoroin lähestyvät, vuoroin vieraantuvat toisistaan. Tulevat sukupolvet unohtavat sen, mitä aiemmat ovat oppineet ja vastaavasti keksivät jotakin uutta uudelleen. Kirjan rakenne on episo

Viimeisimmät blogitekstit

Kuopion kaupunginteatteri: Onko täällä kuuma?

Kirsi Pehkonen: Etsivä löytää

Jännitystä, suuria tunteita, ajankohtaisia pohdintoja, tulevaisuuden klassikoita... 45 kirjavinkkiä syksyyn!

Minna Rytisalo, Tommi Kinnunen: Huokauksia luokasta

Kuopion kaupunginteatteri: Homma hoituu

Leena Lehtolainen: Pimeän risteys

Mitä luen. Lukupäiväkirja

Elokuun luetut

Antti Järvi: Minne katosi Antti Järvi?