Alex Schulman: 17. kesäkuuta
Miten upea teos! Kiistatta paras tähän mennessä tänä vuonna lukemani, ja olen jo lukenut monia hyviä. Olen Alex Schulmanin suhteen vähän myöhäisherännäinen, sillä luin ensimmäisen schulmanini vasta pari vuotta sitten työkaverin yllykkeestä. Mutta sittemmin olenkin ollut aivan myyty. 17. kesäkuuta kuulosti jo ajatuksen tasolla äärimmäisen mielenkiintoiselta, ja kun kuuntelin Schulmania (miten loistava esiintyjäkin!) syksyllä Helsingin kirjamessuilla, kävelin heti suoraan sen jälkeen ostamaan romaanin itselleni. Kukapa meistä ei toisinaan muistelisi lapsuuden kesiä? Päiviä, jolloin paistoi aina aurinko, tai jos satoi, satoi kaatamalla. Ongittiin, pelattiin jalkapalloa, tehtiin ruokaa. Juuri sellaisesta kesäpäivästä kertoo myös Schulmanin romaani, tai ainakin melkein sellaisesta. Meillähän nimittäin on taipumus unohtaa suurin osa menneisyyden tapahtumista. Entä, jos sinulla olisi mahdollisuus rekontstruoida yksi kokonainen päivä lapsuudestasi minuutilleen? Näin käy romaanin päähenkilöl...
.jpg)
