Siirry pääsisältöön

Tekstit

NYT:

Olga Temonen: Aika jonka sain

Tuhansien muiden suomalaisten lailla minäkin olin hyvin järkyttynyt, kun Olga Temonen kertoi loppuvuonna 2023 sairastuneensa aivosyöpään , neljännen asteen glioomaan . En tuntenut Temosta, mutta tuntui siltä kuin tuntisin. Televisiosta ja elokuvista tuttu näyttelijä oli vuosien ajan kertonut elämästään maatilalla myös sosiaalisessa mediassa. Löysin aikoinaan hänen bloginsa samoihin aikoihin kun otin ensiaskelia Amman lukuhetken kanssa. Olenkin arvioinut kaksi Temosen kirjaa: Emäntänä Olgan ja Olgan pullakirjan , molemmat muuten ihan omistamieni keittokirjojen aatelia! Paitsi että Olga Temosen seuraaminen sijoittuu itselleni merkitykselliseen elämänvaiheeseen (suurin piirtein samanikäiset lapsemme olivat pieniä) tuttuuden tunne syntyy tietysti ennen kaikkea Olgan persoonasta. Hän pystyi välittämään seuraajilleen tyttökaveri- ja/tai siskofiilistä, helpostilähestyttävyyttä ja maanläheisyyttä. Hänen tarmokkuutensa; maatila, kotieläinfarmi, perhe, näyttelijäntyöt, sittemmin Rehtori-ravi...

Viimeisimmät blogitekstit

Tommi Laiho: Kuolevaiset (Dekkariviikko kirjablogeissa, osa 4)

Tuomas Niskakangas: Suljettu kansio (Dekkariviikko kirjablogeissa, osa 3)

Laura Arikka: Synkeä juhannus (Dekkariviikko kirjablogeissa, osa 2)

Anu Patrakka: Sydänvaras (Dekkariviikko kirjablogeissa, osa 1)

Seitsemän kirjaa toukokuulta

Riikka Suominen: Riitta ja Ilkka

Hanna-Riikka Kuisma: Maaperä

Kirsi Pehkonen: Unelmien talo Jylhäsalmella

Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa