Satu Vasantolan Kaikki kadonneet oli yksi viime kirjasyksyn eniten odottamiani teoksia, tekihän hänen esikoisteoksensa En palaa takaisin koskaan luulen minuun lähtemättömän vaikutuksen. Paineet onnistuneen esikoisteoksen jälkeen ovat usein kovat, mutta Vasantolan toisenkaan romaanin ääressä lukijan ei tarvitse pettyä, päin vastoin. Kaikki kadonneet lunastaa kaikki odotukset. Kirjan päähenkilö on Annu, naistentautien erikoislääkäri ja itsellinen, voimakas nainen. Työssään hän kohtaa monenlaisia naisia, tiesmonennettako synnytystä pelkääviä lestadiolaisia, lääkärintarkistukseen tulevia, raiskattuja teinityttöjä, värikkään elämän eläneneitä syöpäpotilaita. Myös Annun oma elämä on vaiherikas ja tausta rikkinäinen. Hänen perheensä on hajonnut traagisten tapahtumien seurauksena hänen olleessan vielä lapsi, ja muistikuvat ovat katkonaiset. Verilammikossa makaava äiti, vankilassa istuva isä, kokonaan elämästä kadonnut pikkusisko. Annu pääsee kuitenkin kasvattiperheeseen asumaan ja saa ympäril