Maritta Lintunen: Maalla merellä ilmatilassa
Maritta Lintusen runokokoelmaa lukiessa ajatus sirpaloituu ja harhailee. Ei se mitään, sillä niin on tarkoituskin. Kuten kokoelman nimestäkin voi päätellä, teksteissä liikutaan maalla, merellä ja ilmatilassa. Liikutaan myös paikan lisäksi ajassa ilman kahleita, assosiaation voimin. Syntyy yhteyksiä, toisaalta tuttuja ja toisaalta uusia. Runoilija on poiminut hetkiä tuolta, välähdyksiä täältä ja yhdistänyt ne runoiksi, jotka puhuvat yhtä aikaa monessa ajassa. Tämä kiteytyy täydellisesti runossa Aikojen merkit , jossa poika pelaa sinivalon hohteessa, isoisä hiihtää lumipuvussa, ja isä tarkkailee sykemittariaan: pojan hiuksissa pyörähtää lumikylmä kämmen keittiössä lainehtivat radioaallot, poika kauhoo puuroa, isä verkosta uutisia Kerromme itsestämme ja toisistamme tarinaa, toistamme kunkin sukupolven narratiivia, ja kannamme mukanamme meitä edeltävien kokemuksia. Runoissa toistuu yhteneväisiä teemoja; lentäjiä ja lentokoneita, hävittäjälaivueita, toisessa hetkessä nallekuvioi...
