Elokuussa luin kirjoja, joita ei ollut tarkoitus analysoida puhki - seitsemän kirjavinkkiä
Tahtoo sanoa, että aika kepeällä tai ainakin viihteellisellä linjalla mentiin: dekkareita, ihmissuhteita, lukuromaaneja, mutta oli joukossa joku vakavampi pysähdyskin. Mutta ennen kaikkea luin kirjoja sillä mielellä, että halusin lähinnä tietää, mitä seuraavalla sivulla tapahtuu. Ja eikös se olekin aika ihanaa välillä? Yllättävän pitkiä pohdintoja ja arvioita kirjoista silläkin metodilla sai aikaiseksi. Kun halusin uppoutua tarinaan - Shelby van Pelt: Merkillisen fiksuja olentoja Elokuun the lukuromaani oli tämä. Tarina herttaisen vanhemman rouvan, akvaariossa asuvan jättiläismustekalan sekä elämässään jatkuvasti alisuorittavan nuoren miehen ystävyydestä. Ei ihan tavallisin kolmikko, eikä kyllä tavallinen ollut tarinakaan. On tosin sanottava, että olisin halunnut pitää tästä pikkuisen enemmän. Luvut, joissa Marcellus-mustekala pääsi ääneen, olivat kirjan kohokohtia. Ihmisten tarinaan en uponnut niinkään. Kun kaipasin jotakin kevyempää - Hanna Velling: Kesälaineita Tämän kirjan lui...
