Blogistanian kirjallisuuspalkintojen voittajat selviävät huomenna - tässä omat ääneni

Yksi kirjabloggaajan vuoden kohokohdista on ehdottomasti Blogistanian kirjallisuuspalkintoäänestys. Tänä vuonna äänestyksen järjestelyistä ovat vastanneet Kirjakaapin kummitus (Blogistanian Finlandia), Oksan hyllyltä (Blogistanian Globalia), Yöpöydän kirjat (Blogistanian Kuopus), Jotakin syötäväksi kelpaamatonta (Blogistanian Tieto) sekä äänestyslomaketta hallinnoiva Lukujonossa. Logot ovat Marja-Leena Liipon käsialaa. Kiitos kaikille aktiiveille!

Äänestyksen voittajat selviävät maanantaina 13.3. Äänestysaika on kuitenkin jo päättynyt, joten nyt voin turvallisesti julkistaa, mitkä kirjat saivat ääniä minulta.

Tässä omat ääneni vuoden 2022 Blogistanian kirjapalkintotäänestyksessä.

Blogistanian Finlandia

3 pistettä

Anna Englund: Lautapalttoo (Siltala) 

 Anna Englundin teksti on kuulasta ja huokoista. Sitä lukiessa on helppo hengittää. Lukija näkee silmiensä edessä kaiken, mutta kirjailija jättää tilaa myös tarkkailijan mielikuvitukselle. Kuoleman estetiikka, kaikessa rujoudessaan ja ruumiillisuudessaankin, on tyylikkäästi kuvattu.

2 pistettä

Johanna Elomaa: Kenelle naakat laulavat (Otava)

Vaikka teos on surumielinen, on se myös tavattoman kaunis. Oman kauneutensa tuo ainutlaatuinen ympäristö, mutta erityiskunniamaininta kuuluu kauniille kielelle. (...) Kenelle naakat laulavat on todellinen helmi.

1 piste

Lauri Mäkinen: Lopun alku D-mollissa (Siltala)

Lopun alku D-mollissa on niin sisäisesti kuin ulkoisesti esineenä tyylikäs kokonaisuus, suuri romaani kaikissa merkityksissä. Se on ajatuksia herättävä, koskettava, jännittävä, humaani kertomus ja tekee sen, mitä kirjallisuus parhaimmillaan voi tehdä. Asettaa peilin lukijan kasvojen eteen, pakottaa miettimään, pohtimaan ja katsomaan syvälle silmiin niin itseään kuin aikaa, jossa elää.

 

Blogistanian Globalia

3 pistettä

Emma Hamberg: J'me appelle Agneta (WSOY) 

 Rakastin tätä kirjaa. Piste.

2 pistettä 

Bonnie Garmus: Kaikki on kemiaa (Tammi)

Ennen kaikkea Kaikki on kemiaa on hyvä tarina. Se sisältää vähän enemmänkin kuin mitä hyvään tarinaan tarvitaan: on elämän koko kirjo syntymästä kuolemaan, on elämää suurempaa rakkautta, alhaista petosta, ystävyyttä, kunnioitusta, kaunaa ja katkeruutta, luonnontieteitä sekä eksistentiaalisia pohdintoja siitä, mihin me todella uskomme.

                                                                    

Blogistanian Kuopus

3 pistettä

Leena Lehtolainen: Vihreän lohikäärmeen risteys (Tammi)

Lehtolainen kuvaa nuorten elämää 2020-luvulla uskottavasti ja samaistuttavasti. Nuoret elävät monikulttuurisessa ja moniäänisessä yhteisössä, jossa ihmisen kieli, kulttuuri, ihonväri tai sukupuoli/muunsukupuolisuus ei ole mikään juttu, vaan tavallista arkea.  

2 pistettä

JS Meresmaa: Kerberos (Myllylahti) 

Että kyllä minä nyt sanosin, jotta jos haluat lukkee oekeen hyvän nuorten aekuisten kirjan, niin ota ihmeessä nämä Meresmaan säerommaanit lukkuun. 

1 piste 

Tatu Kokko: Rob McCool ja Lapponian vangit (Icasos) 

Tatu Kokko onnistuukin kerta toisensa jälkeen loihtimaan nuortenkirjoihin (hyvällä tavalla) vanhan ajan seikkailukirjatunnelmaa Viisikkojen hengessä.  

 

Blogistanian Tieto

3 pistettä

Silja Koivisto: Sataman kapakan Hilda (Johnny Kniga)

 

 Tässäpä teos, joka on koskettavuudeltaan ja ajatusten herättävyydeltään ihan omaa luokkaansa viime aikoina lukemieni kirjojen joukossa. Silja Koiviston Sataman kapakan Hildaa lukiessani olen ehtinyt miettiä ja tuntea monenlaisia ristiriitaisia ajatuksia ja tuntemuksia.

 

2 pistettä

 

Tuomas Heikkilä: Lalli. Kansallismurhaajan muotokuva (Tammi) 

 Heikkilä avaa legendaan ja sen päähenkilöihin tiivistyneitä kerrostumia ja merkityksellisyyksiä kiinnostavasti. Kuten legendoissa yleensä, tähänkin liittyy monia universaaleja piirteitä ja toisaalta omia kansallisia erikoisuuksiamme. 

1 piste

Markus Hotakainen: Tähtitieteen naiset (Aula & co)

Hotakainen on tehnyt mittavan selvitystyön kootessaan samojen kansien väliin pienoiselämänkerrat lähes 50 tähtitieteilijästä, jotka ovat selvittäneet esteet ja tehneet tieteellistä työtä, osa salassa tai harrastelijana, pieni osa myös tunnustusta saaneina tieteentekijöinä.