Seitsemän kirjaa maaliskuulta


Mihin tämä aika oikein menee? Tuntuu, että maaliskuu oli aluillaan ihan juuri, ja nyt on jo aika kääräistä koko kuukauden luetut kirjat pakettiin.

Toki maaliskuu tarjosi monenlaista virkinettä, lomailua ja reissua, joten ei ihme, että viikot vilahtivat ohitse nopeasti. Onneksi siinä sivussa ehdin myös lukea ihan mukavasti.

Aloitetaan kuukauden kohokohdasta. Kyllä sellaiseksi nousi Paula Nivukosken Kerran valo katoaa. Upea jatkosodan aikaan sijoittuva romaani kuvaa kauniisti aikuiseksi kasvamista kotirintamalla. Pohjanmaa, huoli ja ikävä, mutta myös tulevaisuuden haaveet välittyvät tekstistä vahvoina. Historiallisen romaanin ystäville ihan takuuvarma suosikki!

Toinen itselleni erityisen merkitykselliseksi noussut teos oli Juha Itkosen Teoriani perheestä, jonka kuuntelin kirjailijan itsensä lukemana äänikirjana. Pidin tavattomasti äänikirjasta omana itsenäisen taideteoksena ja kokonaisuutena sekä Itkosen herkästä ja avoimesta tavasta luodata ihmisyyden perimmäisiä kysymyksiä.

Jos nämä kaksi tuli mainittua kuukauden suosikkeina, eivät huonoja olleet muutkaan maaliskuussa lukemani kirjat. Dekkareita tuli luettua peräti kaksin kappalein. Max Seeckin Ahvenanmaalle sijoittuva suljetun paikan mysteeri Loukko nousi omaksi suosikikseni Jessica Niemi -sarjasta. Tommi Laihon Rikotut puolestaan piirsi silmien eteen toiminnallisen sarjamurhaajadekkarin lisäksi Helsingin valoineen ja varjoineen.

Helsinki oli vahvasti läsnä myös äänikirjana kuuntelemassani Kaisa Pylkkäsen Räjähdysvaarassa, joka sai minut pohtimaan, mitä mieltä olen kirjoista, joiden henkilöhahmo on kertakaikkisen ärsyttävä. 

Maaliskuuhun mahtui myös nuortenkirjallisuutta. Yksi tämän kevään eniten odottamiani teoksia oli nimittäin Dess Terentjevan säeromaani Freestyle, jossa sanat baunssasivat rytmikkäästi ja katutanssi tuli läpi niin riveiltä kuin rivien väleistä.

Välipalana tutustuin myös enneatyyppeihin Liz Carverin ja Josh Greenin johdolla. Vaikka en oikein itseäni tyypittelyistä tunnistanutkaan, oli Tunnetko enneatyyppisi? silti kiinnostavaa luettavaa.

Mahtuipa kuukauteen vielä teatteriakin. Kansallisteatterin Nuoret idealistit haastoi niin katsojan kuin esittäjänsä, mutta oli totisesti vaivannäön arvoinen teos. 

Maaliskuulle erittäin leimallinen piirre on ollut myös se, että kirjasyksy on tullut yllättävän lähelle! Minulla on ilo ja kunnia olla mukana vähän siellä sun täällä kirjallisissa riennoissa. Niinpä maaliskuuhun on mahtunut palaveerausta niin Helsingin ja Turun kirjamessujen (kaikkea hauskaa luvassa!) kuin Kirjakantin suunnittelutyöryhmän kanssa. Vielä pisteenä iin päälle Blogistanian kirjapalkintojen äänestys, niin johan oli kuukaudessa luksustuotetta kerrakseen! Blogistania-voittajat palkitaan Takakansi-podcastinkin kehtona tunnetussa Arkikullassa Hyvinkäällä 22.4. Kirjallisia rientoja luvassa siis tässäkin kuussa!

Ennen sitä kuitenkin edessä on pääsiäinen. Huhtikuun ensimmäinen kirja tulee sukeltamaan Turun linnan kiehtovaan historiaan. Joko tiedätte, mistä kirjasta on kysymys?

Kommentit