Minun kirjavuoteni 2018


Viime vuodenvaihteen tapaan on aika vetää yhteen vuotta 2018. Sain Instagramissa ihastuttavalta @allbookeverydaylta kivan #my2018readstagin, joten sen kysymyksiin vastaamalla saa ainakin yhdenlaisen yhteenvedon menneen vuoden kirjoista. Sitä ennen kuitenkin puhdasta statistiikkaa.

Luin viime vuonna kaikkiaan 70 kirjaa. Minulle se on eniten moneen vuoteen, tätä korkeampiin lukuihin pystyin ainoastaan hoitovapaalla ollessani. Mitenkään tietoisesti en kyllä ole lukemistani lisännyt, tuntuu siltä, että käytetyt tunnit ovat pikemminkin huvenneet. Ehkä yksi selitys on siinä, että luin aika paljon lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjoja viime vuonna, jotka ovat keskimäärin nopeampilukuisia kuin ns. aikuisten kirjat.

Vuosi 2018 oli siinäkin mielessä ennätyksellinen, että teitä lukijoita kävi blogissa ennätystahtiin. En ole sen kummemmin tilastoinut tai kovin tarkkaan edes seurannut kävijöitä, mutta ilokseni huomasin yksittäisen kuukauden kävimääräennätyksen rikkoutuneen peräti kolme kertaa. Monen tasaisen vuoden jälkeen vuonna 2018 keskimääräiset kävijämäärät hyppäsivätkin selvän askelman ylöspäin. Osittain tämä johtunee siitä, että olen pitänyt blogia jo niin monta vuotta (uudenvuodenaattona tuli täyteen 9 vuotta!), että eri kirjoja googlaamalla Amman lukuhetkeen on jo aika todennäköistä päätyä vaikka ihan vahingossa :) . Toki suuri kiitos kuuluu myös säännöllisille seuraajille, osa teistä on ollut mukana jo aivan alkumetreiltä lähtien, niin täällä blogissa kuin Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Siispä kiitos jokaiselle erikseen!

Mutta mitä sitten tarkalleen ottaen luin viime vuonna:

- Pääsääntöisesti kotimaista kaunokirjallisuutta, kuten tapanani on. Peräti 51 kirjaa oli kotimaisia.
- Tietokirjoja oli 10/70
- Jo aiemmin mainitsemaani lanukirjallisuutta 16/70
- Kaikkiaan luin kirjoja 21 eri kustantamolta
- Näistä eniten Otavalta (11kpl), Tammelta (10), WSOY:ltä (7), Gummerukselta (6) ja Atenalta (5).

- Arvostelukappaleita oli 32 kpl eli alle puolet, loput joko kirjastosta lainattuja tai itse ostettuja.
- Äänikirjoja kuuntelin 4 kappaletta. E-kirjoja en muistanut merkitä ylös, mutta kovin montaa niitä ei ole, joten pääsääntöisesti luen edelleen ihan perinteisellä paperikirjakäyttöliittymällä.
- Kirjailijan sukupuolijakauma on mennyt perinteisesti hyvin tasan, niin tälläkin kertaa. Luulla voisi, että kiinnittäisin tähän asiaan tietoisesti huomiota.

Sitten on aika mennä kirjahashtagin kysymyksiin:

Your most read author this year? 
- Henriikka Rönkkönen ja Leena Lehtolainen, molemmilta luin kaksi kirjaa

Most read genre this year?
Tähän en osaa antaa vastausta, kotimaisen uutuuskaunokirjallisuuden sisällä jakaantuminen ja toisaalta kirjojen jaottelu eri kategorioihin on niin sattumanvaraista. Kuten yltä on nähtävissä, luin myös aikapaljon lasten- ja nuorten kirjoja ja toisaalta myös tietokirjoja.

The longest book you read this year?
Mikko Kamulan Iso Härkä (602s.)

The shortest book you read this year?
Mauri Kunnaksen Apua, merirosvoja! (36s.)

The most touching book you read?
Tähän olisi montakin vaihtoehtoa, mutta valitsena Satu Vasantolan En palaa enää takaisin koskaan luulen.

The funniest book you read this year?
Minna Lindgrenin Vihainen leski (tämän olisin muuten voinut valita myös edelliseen kohtaan!)

The biggest book surprise this year?
Vaikka Magdalena Hain Kolmas sisar ei sinänsä ollut yllätys (osasin odottaa hyvää), olin toisaalta yllättynyt että pidin siitä NIIN paljon, koska genre ei ole mukavuusalueellani.

The biggest bookish disappoiment this year?
En oikein pitänyt Paula Norosen Supermarsu saa kilpailijan -kirjasta

The favourite book this year?
Tähän olisi tietysti montakin vastausta, mutta mainitsen Michelle Obaman Minun tarinani sekä Asko Sahlbergin Pilatuksen.

Kirjahashtagin saa vapaasti napata mukaan kaikki innostuneet! Näitä on kiva lukea :)

Tällaisen tiivistelmän myötä oikein hyvää kirjavuotta 2019!


Kommentit

  1. Minäkin ylsin 70 kirjaan ja olin vähän pettynyt koska olin asettanut tavoitteen 100 kirjaan. Minulla on pitkät työmatkat (2,5 h päivässä suuntinensa) joten kirjoja kuluu... mutta päätin nyt etten enää laske määriä, huomasin nimittäin että tiiliskivet eivät tuntuneet mukavilta koska niiden sijaanhan olisi ehtinyt lukea vaikka kuinka monta kirjaa. Toisaalta paksut kirjat ovat usein niitä, joihin pystyy uppoutumaan syvällisemmin. Joten tervetuloa 2019, tiiliskivikirjojen vuosi! PS. Lindgrenin Vihainen leski oli myös minun kirjavuoteni hauskin. /Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen huono tiiliskivien lukija, juuri samasta syystä! Mutta sitten usein, kun otan itseäni niskasta kiinni ja luen oikein paksun romaanin, nautin siitä todella paljon, juuri tuosta uppoutumisen tunteesta. Hienoa, että sinulla siis on tiiliskivivuosi. Minä luin juuri 650 sivuisen Kosken ja nyt on pakko saada jotain kevyttä ja nopeaa :)

      Poista
  2. Sinulla on ollut hyvä kirjavuosi. Kivan koosteen olet tehnyt. Minulla oli luettuja kirjoja 80, tämä lienee ennätykseni. Tuo Michelle Obama kiinnostaa minua kovasti.,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno vuosi sinullakin! Suosittelen ehdottomasti Michelleä, pidät varmasti!

      Poista
  3. Kuuntelin Vihaisen lesken äänikirjana ja muhun se ei uponnut ollenkaan. Hahmot olivat jotenkin ärsyttävän karikatyyrimaisia, enkä saanut kirjasta mitään irti. Michelle Obaman elämäkerta oli puolestaan aivan huikea, haluaisin kuunnella sen vielä englanniksikin ja lukea itse suomeksi. Koukutuin täysin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka muuten luki Vihaisen lesken äänikirjana? Jäin miettimään, toimisikohan sama tarina minulle äänikirjana. Luulen, että esimerkiksi kirosanat ja karski kielenkäyttö särähtäisi korvaani aivan eri tavalla kuin luettuna.
      Michelle Obaman itsensä lukema äänikirja houkuttelisi minua, ehkä joskus kun tämän lukemisesta on vierähtänyt enemmän aikaa.

      Poista
  4. Pilatus kuuluu minunkin suosikkeihini. Michelle Obama on vielä lukematta (tai oikeastaan kuuntelematta, sillä haluaisin kuunnella sen hänen itsensä lukemana)
    Minulla taisi luettujen lukumäärän kasvuun vaikuttaa aika paljon äänikirjojen kuuntelun lisääntyminen (ja niissä toki oli mukana useampikin lyhyempi lastenkirja)
    Ihanaa vuotta 2019!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas olen taantunut äänikirjojen kanssa, arkeen mahtuu vähemmän luontevia kuunteluhetkiä. Tosin lenkillä ja salilla kuuntelen mielelläni, mutta kirjan täytyy olla silloin riittävän helppo seurattava.

      Poista
  5. Kiitos koosteesta. Luen niitä mielelläni, vaikken jaksa tehdä omia. Minullakin oli tavoitteena lukea 100 kirjaa, mutta luinkin 128. Satu Vasantolan esikoisromaani En palaa takaisin koskaan, luulen on minustakin hieno ja koskettava. Michelle Obaman kirjaa on kehuttu niin paljon, että on se varmaan luettava (tai ainakin aloitettava). Hyvää kirjavuotta myös sinulle!

    VastaaPoista
  6. Tosi hieno edustus sinulla suomalaisen kirjallisuuden kohdalla. Haluaisin itse nostaa suomalaisen kirjallisuuden lukumäärää, mutta se tuntuu ajoittuvan vain suomireissuihin ja sitten ”unohtuu”.

    Tuo Satu Vasantolan kirja kiinnostaa, samoin Lindgrenin. Täytyypä yrittää muistaa laitella listalle!

    VastaaPoista
  7. Samoissa määrissä liikutaan. Ja minäkin nostin omassa koosteessani Michelle Obaman vuoden kärkikirjaksi.
    En ole koskaan katsonut kirjailijoiden sukupuolijakaumaan enkä edes kotimaisuusastetta, mutta tässähän täytyy ottaa nämäkin tarkasteluun. Tavoitteeni tiedän eli mielelläni lisään kansainvälisten naiskirjailijoiden osuutta, sillä syksyn kimarani amerikkalaisista naiskirjailijoista antoi paljon ajateltavaa.
    Ehkäpä vähän vanhaa ja vähän uutta, monipuolisesti kaikkea ja täsmästi teemoja voisi olla minun missioni tälle vuodelle.
    Millä tasolla sinun kävijämääräsi ovat kuukaudessa? Meillä on ollut nyt noin 25.000 / kk, paitsi joulukuussa lähes 90.000. Sitä ne kirja-arvonnat tekee. Mietinkin kovasti, mitä seuraavaksi!

    VastaaPoista
  8. Hauska tiivistelmä!

    Michelle Obaman kirja oli minullekin loppuvuoden kärkijuttuja (kuuntelin äänikirjana ja vetistelin), Kolmatta sisarta rrrrakastin ja aion lukea sen pian uudelleen. Kiitos kun muistutit Kamulasta, minulla on se ensimmäinen vielä lukematta.

    Minä luulen, että minulla oli viime vuonna pitkästä aikaa enemmän naiskirjailijoiden teoksia, mutta en ole kyllä laskenut. Ehkä pitää käydä tekemässä jonkinlainen tarkastelu.

    Antoisaa uutta blogivuotta ja onnea yhdeksänvuotiaalle!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti