Satuhetki: Mauri Kunnaksen Apua, merirosvoja!

Tähän kuuhun mahtuukin nyt paljon Mauri Kunnasta. Mutta voiko Kunnasta koskaan olla liikaa? Ei kai! Pari viikkoa sitten esittelin viime vuonna ilmestyneen Koiramäen Suomen historian ja siitä seuranneissa keskusteluissa joku mainitsi Apua, merirosvoja! -kirjan. Alun perin vuonna 1994 ilmestynyt teos oli minulle entuudestaan tuntematon, täysi aukko yleissivistyksessäni. Kuluvalla viikolla kirja sitten sattuikin tulemaan kirjakaupassa vastaan, vieläpä hyvässä alennuksessa. Selvästi tähtiin kirjoitettua!

Apua, merirosvoja! kertoo erilaisia lyhyitä merirosvotarinoita, tietenkin Kunnaksen mainiolla kuvituksella höystettynä. Tai ehkäpä kuitenkin toisin päin. Tekstiä kirjassa on verrattain vähän ja pääosa on ehdottomasti kuvilla. Vahvasti tietokirjallisuusorientoitunut tokaluokkalaisemme kommentoikin kriittiseen sävyyn sitä, että kirja tarjosi perin vähän oikeaa tietoa merirosvoista. Ja niinhän toki onkin vaikkapa Koiramäen Suomen historiaan verrattuna.

Tarkoista kuvituksista eniten tutkimme merirosvolaivojen yksityiskohtia ja kirjan lopussa onkin läpileikkauskuva rosvolaivasta (kannattaa etsiä merirosvojen vessa, se irroitti varsin mehevät naurut). Myös Pääkallosaaren aarrekartta herätti kiinnostusta.

Kapteeni Korpun, Mustaparran, Marsu Morganin, Kaapparikapteeni Robert Ronskin, Kapteeni Kiddin sekä Merirosvoprinsessa Sipsun seikkailut tarjosivat pilkettä silmäkulmaan. Apua, merirosvoja lienee kuitenkin kaikkein sopivin luettava alle kouluikäisille, joiden merirosvoleikkeihin kirja tarjoaa varmasti juuri sopivasti sytykettä.

Kannattaa huomata, että kirjassa on niinkin hurjia juttuja kuin luurankojen tanssiorkesteri, tosin meidän mielestämme nämä luisevat soittoniekat olivat ennen kaikkea sympaattista porukkaa.

Mauri Kunnas: Apua, merirosvoja!
Otava 1994/2014
36s.