Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin salaisuus paljastuu

Lohtu.

Toshikazu Kawaguchin tokiolaiseen Funiculí Funiculá -kahvilaan sijoittuva Kahvia ja aikamatkailua -kirjasarja on saavuttanut maailmanlaajuisen suosion, enkä sitä ihmettele: kirjailija onnistuu luomaan tekstiinsä taikapiirin ja tunteen, että kaikki on oikein hyvin. Siitäkin huolimatta, että tarinoissa käsitellään aika surullisiakin ihmiskohtaloita.

Luin ensimmäisen osan, Ennen kuin kahvi jäähtyy, viime vuonna ja pidin siitä kovasti. Jostakin syystä seuraavaan osaan tarttuminen heti perään kuitenkin jäi. Ja mitä pitempään aikaa kului, huomasin sitä enemmän unohtavani, mikä romaanissa nyt olikaan niin ihmeellistä. Mutta kun joulukuun pimeinä viikkoina otin kuunteluun Ennen kuin salaisuus paljastuu -romaanin, muistin saman tien, mistä on kyse. Lohdullisuudesta.

Sukujuureni ovat sen verran vahvasti itäsuomalaiset, että vieraanvaraisuus ja kahvittelukulttuuri kuuluvat siihen vahvasti. Kerrottakoon, että jouluviikko oli perheellemme raskas: saattohoidimme sairaalassa läheistämme. Muutaman päivän aikana meille muodostui rutiini: joku vuorollaan toi sairaalaan mukanaan kahvit pullien, joulutorttujen tai kahvikakun kera. Katoimme ne saattohoito-osaston yhteiskeittiöön, ja juttelimme niitä näitä - kaikkea aina ihan arkipäiväisistä asioista kuoleman läheisyyteen ja tuleviin hautajaisjärjestelyihin asti. Saimme lohtua paitsi toinen toisistamme myös tutusta kahvittelurutiinista.

Kawaguchi yhdistää kirjoissaan samat teemat: kahvin, elämän perimmäiset kysymykset, yhteisöllisyyden ja lohdun. Kirjasarjan kirjoissa ei sentään kahvitella saattohoito-osastolla, vaan tokiolaisessa kahvilassa. Syrjäisellä sivukujalla sijaitsevan kahvilan tietävät tuntevat usein myös siihen liittyvän legendan. Jos kahvilassa istuu tiettyyn pöytään ja saa eteensä tarkoitusta varten valmistetun kahvin, on mahdollista matkustaa ajassa. Aikamatkailuun liittyy kuitenkin lukuisia rajoittavia ja rasittavia sääntöjä, mitkä tekevät aikamatkailusta vähemmän houkuttelevaa kuin ajatella saattaa. Ajassa matkustamalla ei voi muuttaa tapahtumien kulkua, tavata voi vain sellaisia ihmisiä, jotka ovat käyneet kahvilassa, aikamatkalta on palattava, ennen kuin kahvi jäähtyy... muuten voi käydä kuten kyseisessä pöydässä kirjoja lukevalle naispuoliselle aaveelle...

Ennen kuin salaisuus paljastuu sisältää neljä tarinaa: Ystävykseet, Äiti ja poika, Pariskunta ja Aviopari. Ensimmäiseen osaan verrattuna uutta on, että kahvilassa voi matkustaa myös tulevaisuuteen. Tosin, jos ajassa taaksepäin matkustaminen on hankalaa, niin tulevaisuuteen matkaaminen epävarmaa vasta onkin. Kuitenkin, sellaiseenkin voi olla joskus tarvetta.

Yhteinen nimittäjä Funiculí Funiculá -kahvilan asiakkaille on, että kaikilla on jokin mieltä kaiherruttamaan jäänyt asia selvitettävänään. Usein tarinoihin liittyy myös kuolema. Koska läheinen on edesmennyt, ainoa tapa selvittää asia ja jatkaa sitten elämää eteenpäin on matkustaa ajassa. Tällä kertaa tutustutaan enemmän myös kahvilan omistajaperheeseen ja sen menneisyyteen. Perheelle ja erityisesti suvun naispuolisille jäsenille on annettu vastuu, taakka ja etuoikeus valmistaa kahvi, jonka avulla ajassa matkataan. Romaanisarjan toisen osan kuluessa myös heidän elämässään tapahtuu muutoksia ja he ovat samalla tavoin isojen päätösten ja elämänmullistusten edessä kuin asiakkaansakin.

Elämä voi usein muuttua äkkiarvaamatta. Kahvia ja aikamatkailua -sarja on ylistys tälle - arvaamattomuudessakin on olemassa jokin kosminen järjestys, vaikka sen syvällisemmin järjestyksen alkuperään ei kirjoissa otetakaan kantaa. Ja se luo lohtua.

Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin salaisuus paljastuu ( Kono uso ga barenai uchini 2017)
Bazar 2024
Käännös Markus Juslin
Äänikirjan kesto 5h 18min
Lukija Vuokko Hovatta