Huhtikuu: Stadi vs. Lande


 

Huhtikuu hujahti ohi vähän puolihuolimattomasti, muun muassa sairastellessa. Toisaalta toipilaana oli aikaa myös lukea. Keväällä olen lukenut kirjoja leikkisässä Stadi vs. Lande -hengessä. Ja aika mielenkiintoisia pohdintoja se onkin saanut aikaiseksi!

 

Jenni Toivoniemen Valtakausi kertoo 90-luvun nuorista lukiolaisista Kalliossa. Bambin ystäväporukka edustaa sisäänpäinkääntynyttä kaupungin kermaa ja hänen asuntonsa ympärillä kieppuu entourage, joka suhtautuu ulkopuolisiin vähintään varauksella, todennäköisemmin ylenkatseella, pahimmillaan vihalla. Toisaalta nuoret kipuilevat ihan samojen asioiden kanssa kuin nuorilla tapana on. Näin maalaisnuoren näkökulmasta meno tuntui melko tunkkaiselta ja sitä Toivoniemi kuvaa mielestäni hienosti, vaikka laajan henkilökaartin mukana elävä näkökulman vaihtelu vähän fokusta hajauttikin.

Myös maakuntien Suomesta löytyy kaupunkeja ja kulttuuria, mutta lasken Suonna Konosen ja Kimmo Kirveen artikkeleista koostetun Itä on itä -teoksen kuitenkin lande-kategoriaan. Kirja on poliittinen siinä mielessä, että pääkaupunkiseudun kustantamoja moinen hanke ei liiemmin kiinnostanut. Kononen kuvaa teksteissään hyvin itäsuomalaista identiteettia, kulttuuria, nykypäivää menneisyyden ja tulevan risteyskohdassa. Kirjaa lukiessa tuli pohdiskeltua ihan vääjäämättä myös omaa kulttuuridentiteettiään ja itäisyyttään. Kiinnostavaa luettavaa, varmasti muillekin kuin itäsuomalaisille!

Yksi eniten tänä keväänä odottamistani teoksista oli Eve Hietamiehen Numeroruuhka. Pasasen Antin ja hänen poikansa Paavon arki on soljunut samaan tahtiin oman lapsiperhe-elämäni kanssa, joten Pasaset ovat oikeastaan vähän niin kuin perhetuttuja! Tälläkin kertaa eletään ruuhkavuosia, kun Antti miettii, tuottaako enemmän harmaita hiuksia 10-vuotias Paavo, ikääntyvä ja apua tarvitseva isä, kitulias parisuhde vai kenties työpaikan YT-neuvottelut. Maantieteellisessä jaottelussani Numeroruuhka sijoittuu Helsinki-akselille.

Toinen kevään odotetuimmista teoksista oli Mikko Kamulan Kalevan pojat, joka jatkaa mytologista, keskiaikaan sijoittuvaa Metsän kansa -sarjaa. Sarjan kolme sisarusta etsivät omaa elämänpolkuaan: Heiska Olavinlinnassa, Varpu parantajana ja Tenho tietäjänä. Tarinassa eletään ankaran kylmää talvea ja katovuosia, Pohjan akkahan se siellä takoo sota-aseita ja vie kaiken lämmön ahjoonsa. Tenho lähtee Yörnin äijän kanssa etsimään muinaisia Kalevan poikia, jotka ovat voittaneet Loviattaren ennenkin. Jotenkin erityisesti tänä koleana sotakeväänä tähän tarinaan oli hyvin helppo samaistua. Ytimiä hyytää vieläkin!

TJ Klunen Talo taivaansinisellä merellä ei liity Stadiin tai landeen millään tavalla, korkeintaan niin, että minun piti olla jakamassa tälle teokselle Blogistanian Globalia -palkinto Helsingissä. Korona kuitenkin sotki suunnitelmat, mutta olen iloinen siitä, että kuuntelin tämän kirjan ja erityisesti iloitsen sen palkitsemisesta! Fantasia-elementtejä runsaasti sisältävä teos ei ollut minulle ominaista lukemistoa ollenkaan, mutta pidin kovasti tarinan kiltteydestä, hyvyydestä, erilaisuuden kunnioittamisesta ja ylipäänsä "kaikki käy hyvin" -asenteesta. Todellakin hyvän mielen kirja!

Milka Luhtaniemi on syntyisin jyväskyläläinen ja sittemmin Helsinkiin muuttanut dramaturgi ja esitystaiteilja, jonka esikoisrunokokoelma Kirnu ilmestyi viime vuonna. Rakenteeltaan fragmentaarinen, kehää kiertävä ja välähdyksiä sisältävä teos oli tällaiselle harrastelijalyyrikolle aika haastavaa, mutta mielenkiintoista luettavaa. Pidin erityisesti ajatuksesta, että runojen kirjoittaminen on eräänlaista kirnuamista. Pyörteilevät sanat kieppuvat milloin nopeammin, milloin hitaammin, tyrskähtelevät ja pomppivat ja kovalla työllä niistä saattaa saada aikaiseksi jotakin tiivistyvää ja kiinteää, hahmotettavaa. Runon!

**

Tiedän jo etukäteen, että toukokuu tulee olemaan kiireinen, eikä olotila muutenkaan ole ihan täysin skarppi sairastelun jälkeen. Siksi jätin suosiolla uuden lukuteeman valitsematta ja päätin jatkaa tällä kahtiajaottelevalla Stadi vs. Lande -teemalla tämänkin kuukauden. Ihan ensiksi esittelyyn on tosin tulossa kirja, joka ei parhaalla tahdollakaan suostu asettumaan tälle akselille :) 

Mutta siitä myöhemmin!

Kommentit