TJ Klune: Talo taivaanisinisellä merellä (ja Blogistanian kirjallisuuspalkintojen jako!)

 

TJ Klunen Talo taivaansinisellä merellä on kauniilla kannellaan pistänyt silmään siellä täällä, mutta tuskin olisin tullut tarttuneeksi kirjaan, ellei se olisi voittanut Blogistanian Globalia 2021 -palkintoa Blogistanian kirjallisuuspalkintoäänestyksessä maaliskuussa.

Blogistanian kirjallisuuspalkinnot jaetaan huomenna lauantaina 23.4. Rosebud Sivullisessa klo 12!

Minun tarkoitukseni oli olla tuolloin paikalla jakamassa palkintoja ja haastattelemassa palkittuja. Mutta toisin kävi, korona muutti suunnitelmat, joten joudun tyytymään kotikatsomoon. (Tapahtuman sivut Facebookissa, klik!)

Viime viikkoina olen kuunnellut kirjasomettajien viime vuoden parhaaksi käännösromaaniksi äänestämää teosta äänikirjana, Paavo Kääriäisen lukemana.

Ja on sanottava, että vaikka teos ei ole ihan ominta genreäni, enkä ole ehkä ihan kohderyhmääkään, on rintani paisunut ylpeydestä äänikirjaa kuunnellessani. Olen ylpeä siitä, millainen teos on a) löydetty b) laajasti luettu ja esitelty blogeissa ja kirjatileillä sekä c) arvostettu. Talo taivaansinisellä merellä on loistava esimerkki kirjasomen voimasta ja kyvystä kaivella näkyville helmiä ja harvinaisia simpukoita ja tuoda ne muunkin lukevan yleisön tietoisuuteen.

Toistan vielä itseäni: olen ylpeä siitä, että somettajat nostivat voittajaksi teoksen, joka puhuu niin voimakkaasti suvaitsevaisuuden, erilaisuuden ja kiltteyden puolesta. Romaani edustaa fantasiaa, queer-kirjallisuutta ja vaikka se toki on Otava-konsernin julkaisema, niin sieltä kuitenkin pienemmän, Kariston katalogista. 

Hyvä kirjasome, hyvä Karisto ja hyvä TJ Klune.

Romaani kertoo säntillisestä sosiaalivirkailija Linus Bakerista, joka saa tehtäväkseen matkustaa Marsyasin saarelle tarkistamaan erästä orpokotia. Orpokodin asukkaat eivät ole ihan tavanomaisimmasta päästä, asuuhan siellä muun muassa metsänhenki ja Antikristus. Voivatko asukkaat olla vaaraksi itselleen, toisilleen tai ympäristölleen? Ehkä koko maailmalle?

Linus lähtee ottamaan asiasta selvää varsin hatarien alkutietojen pohjalta. Vierailun pidentyessä ja tutustuessaan orpokodin asukkaisiin ja henkilökuntaan hän joutuu kuitenkin tarkistamaan aiempia käsityksiään säännöistä ja soveliaisuudesta.  

Fantasia-teosten kanssa en ole koskaan aivan omimmillani. Koska genre ei ole minulle tuttu, joudun aina keskittymään extra-paljon päästäkseni tarinaan sisään. Siksipä tajusin jossakin vaiheessa, että kirjan kuunteleminen äänikirjana oli minulle huono ratkaisu, vaikka luennassa ei ollut kerrassaan mitään vikaa. Paljon kuvailua, fantasia-elementtejä ja verkkaisesti soljuvaa kerrontaa sisältävä teksti sai minut tipahtamaan kyydistä useammin kuin kerran.

Mutta toisaalta, juuri kuvailun, fantasia-elementtien, verkkaisesti soljuvan kerronnan, ja kaikin puolin hyvyyttä ja toisten arvostamista korostavan sanoman takia en halunnut luopua kuuntelusta ja siirtyä lukemaan kirjaa, vaikka se löytyi minulta myös fyysisenä. 

On nimittäin niin, että jotkut kirjat ovat mainioita iltasatukirjoja. Ne rentouttavat, tuovat hyvän mielen ja olon, vievät ajatukset pois arkisista huolista ja murheista.

Talo taivaansinisellä merellä on juuri sellainen kirja. Edelleen: kuinka arvokasta onkaan näinä murheellisina aikoina, että Blogistanian Globalia -palkinnon saa hyvänmielen kirja, joka palauttaa uskomme hyvyyteen, hyväksyntään ja anteeksiantoon!

TJ Klune: Talo taivaansinisellä rannalla
Karisto 2021
Äänikirjan kesto 13h 51min
Suomentaja Mika Kivimäki
Lukija Paavo Kääriäinen