Heinäkuun lukuhetket

Olipa ihana heinäkuu!

Heinäkuu on minulle usein nopeasti ohi vilahtava lepo- ja lomakuukausi kukoistavan alkukesän ja tunnelmaltaan täyden loppukesän välissä. Mutta tänä vuonna heinäkuukin on sujunut kaikki aistit avoinna joka hetkestä nauttien. Ja mikäpä on ollut nautiskellessa, sillä olen saanut tässä kuussa lomailla ihastuttavissa Pargan maisemissa (minun piti muuten kirjoittaa tästä erillinen, kuvatäyteinen lomapostaus, mutta arvatkaapas muistinko), mökillä luonnon rauhassa ja yhtä helteisessä säässä kuin Kreikassakin. Uinut olen enemmän kuin vuosiin. Lisäksi olen ollut virallisena todistajana Guinnessin maailmanennätyksessä (!), viettänyt kummitytön rippijuhlia, käynyt Dannyn ja Kalevauvan keikoilla, nauttinut kesäteatterista ja niin, luonnollisestikin olen myös lukenut kirjoja.

Lukemisto on ollut pääsääntöisesti kesäisen kepeää. Kreikassa luin kaksi kirjaa: ruotsalaisten Denise Rudbergin ja Hugo Rehnbergin Niin se sitten meni oli oikein menevä lomaromaani, mutta totta puhuen en siitä enää kovin paljon muista näin kuukautta myöhemmin. Sen sijaan P. Z. Reizin Onnen algoritmi aktivoi selkeästi aivonystyröitä enemmän, sillä se palautuu mieleen huomattavasti paremmin. Viihteellisyydestä huolimatta kirja sisälsi ihan mielenkiintoisia ajatusskenaarioita siitä, mihin tekoälyt mahdollisesti pystyvät, mikäli niiden toiminta saa inhimillisiä muotoja.

Ei kesää ilman dekkaria. Max Mannerin Loiset alkaa Suomea ravistelevasta terrori-iskusta, mutta laajenee kansainvälisen tason trilleriksi ihmiskauppaa EU-politiikkaa sivuavine juonenkäänteineen. Leonard Godbergin Sherlock Holmesin tytär taas tarjosi vanhan Lontoon glamouria henkivää, leppoisaa jännitystä perinteisen salapoliisiromaanin tapaan.

Tietokirjojakin luin kaksi. Rosamund Young johdatti pienelläsuurella teoksellaan minut Lehmien sielunelämän pariin brittiläisellä luomutilalla. Mauri Karvosen Aavetaloja ja ihmiskohtaloita 2 taas vei kiertomatkalle suomalaisiin kartanoihin, museoihin ja kaupunkeihin, joissa kerrotaan tapahtuvan yliluonnollisia asioita.

Olen pitänyt kaikista heinäkuussa lukemistani kirjoista, mutta kyllä lukukuukauden kruunasi Satu Vasantolan esikoisromaani En palaa takaisin koskaan luulen. Miellyttävä ja kaunis kieli, kerronnan tasot ja koskettava, elämänmakuinen ihmiskuvaus tekivät vaikutuksen.

Heinäkuu on perinteisesti myös kesäteatterikuukausi. Tämän kuukauden luetuin ja jaetuin juttu onkin Rauhalahti Teatterin Spede Pasasen elämästä kertovan Pertti-musiikkikomedian esittely. Perttia taitaa muuten olla vielä muutama esitys jäljellä, joten mikäli Kuopiossa liikutte, käykäähän katsomassa. Iisalmen Koljonvirta Teatterissa kävin puolestaan katsomassa Täällä Pohjantähden alla -dramatisoinnin. Haaveilen, että ehtisin vielä viikonloppuna katsomaan osaltani kesän viimeisen kesäteatteriesityksen. Sitten voikin aloittaa syksyn esityskauden alun. Yhdet liput syksylle on jo hankittu, mutta en paljasta vielä mihin ;)

Entä mitä on luvassa elokuisella kirjarintaalla? Olen (yllättävästi) melkoisessa lukuruuhkassa, sillä mökkipaikkakuntani Pielaveden kirjasto hemmottelee minua itsepalvelumahdollisuudellaan ja kattavalla uutuuskirjojen valikoimallaan. Parhaillaan minulla on kesken yksi tämän vuoden kotimainen uutuusromaani, yksi vähän vanhempi historiallinen tietokirja ja lasten kanssa meillä on myös pari satukirjaa kierroksessa. Ja kohtahan alkavat ilmestyä jo syksyn uutuudet. Huh huh!

PS. Mahtuivat heinäkuuhun vielä yksi merkittävä blogitapahtuma. Monen vuoden jahkailun jälkeen perustin Amman lukuhetkelle oman Instagram-tilin. Olen ollut jo vuosia ahkera instagramin käyttäjä yksityishenkilönä. Koska tuolla tilillä on omien kuulumisten lisäksi myös silloin tällöin kuvia perheenjäsenistäni, olen ikäväkseni joutunut antamaan kieltäviä pyyntöjä seurauspyyntöihin. Pahoittelut siitä, ymmärrätte varmaan. Mutta nyt tervetuloa sankoin joukoin seuraamaan Amman lukuhetki -tiliä, se on julkinen ja pyrin päivittämään sitä useampaan kertaan viikossa. :)