Puluboin ja Ponin leffa

Kuluneella viikolla kävimme katsomassa koko perheellä Puluboin ja Ponin leffan. Veera Salmen luomat hahmot olivat meille tuttuja kirjojen kautta, joten elokuvan näkeminen on ollut lasten toivelistalla jo heti ensimmäisen nähdyn trailerin jälkeen. Viimein ensimmäisellä kouluviikolla saimme järjestettyä kaikille sopivan leffaillan. Olimme aika ihmeissämme, sillä lisäksemme näytöksessä oli vain yksi ihminen! Lämmin ja aurinkoinen arki-ilta, vilkas tapahtumaviikko ja koulujen alkaminen lienee vaikuttanut asiaan. Toivottavasti katsomo on täydempi muissa näytöksissä, sillä sen tämä elokuva todellakin ansaitsee.

7-vuotias Mai (ihastuttava Jenni Lausi) on aloittamassa koulua tulevana syksynä. Mutta koulun alkaminen pelottaa. Mai ei halua olla koululainen, vaan Poni, joka leikkii ja kirmailee vapaana. Kouluunlähtöahdistusta ei yhtään helpota samassa talossa asuva koulun rehtori (Seppo Halttunen), jonka mielestä kaikenlainen leikkiminen ja mielikuvituksen käyttäminen on pahasta. Ahdistusta lievittääkseen Poni alkaa viettää entistä enemmän aikaa uuden mielikuvitusystävänsä Puluboin (Aapo Puusti) kanssa. Puluboin kanssa saa leikkiä ja olla juuri sellainen kuin on. Mutta miten käy, kun koulun alku lähestyy ja Ponin mielikuvitusleikit ottavan yhä kovempia kierroksia? Johan siinä jo vanhemmatkin (Anna-Maija Tuokko ja Santtu Karvonen) huolestuvat.

Perheellemme elokuvan teema oli hyvin läheinen. Aloittihan Neiti Kevät viikko sitten oman koulutiensä. Vaikka hänelle koulun alku oli kauan ja hartaasti odotettu tapahtuma ja toiveiden täyttymys tutussa ja turvallisessa pihapiirissä ja kaveriporukassa, taisivat Ponin pohdiskelut siitä huolimatta kolahtaa tuoreen ekaluokkalaisen mietteisiin. Koulussakin kuulemma oltiin ensimmäisellä viikolla pohdittu sitä, saako koulussa vielä leikkiä. Onneksi opettaja oli vastannut, että kyllä saa.

Tämä elokuva onkin todellinen täsmätuote kaikille ekaluokkalaisille tai muille lapsille, joita oma kasvaminen, "lapsuuden loppuminen" mietityttää. Vanhempien on taas helppo samaistua Ponin vanhempien huoleen: pärjääkö oma lapsi? Miten tukea lapsen erityisyyttä sitä latistamatta? Entä jos oma lapsi ei pääse toisten lasten joukkoon? Elokuvan sanoma on lohdullinen: leikkimisessä ja mielikuvituksessa ei ole mitään pahaa, päin vastoin, se tekee elämästä entistä parempaa. Sen saa huomata myös rehtori Teppo!

Kun elokuvan keskiössä on Ponin kasvukertomus, jää Puluboi reflektoivan hauskuuttajan rooliin. Hulvattomassa roolissaan Aapo Puusti toki onnistuu mainiosti, mutta hämmennyin siitä, kuinka paljon elokuvassa korostettiin Puluboin mielikuvitusystävyyttä. Myönnän olevani sen verran lapsenmielinen, ettei minulle ole tullut aiemmin mieleenikään, etteikö Puluboi olisi todellinen hahmo Puluboi-kirjojen maailmassa.

Ennen kaikkea Puluboin ja Ponin leffa on lasten elokuva, mutta on tarinaan mahdutettu myös aikuisiin iskevää huumoria. Eräästä tässä mielessä hulvattomimmasta kohtauksesta vastaa Jaana Pesosen esittämä terapeutti Tarja Tuska. Ja kuinka ollakaan, perjantaina tuulettelin työviikon pölyjä kesämökkimme terassilla, katselin järvelle ja huomasin supattavani puoliääneen: Täsmäoon...

Töttölöö!


Puluboin ja Ponin leffa
Ohjaus: Mari Rantasila
Tuotanto: Elina Pohjola, Pohjola-filmi
Käsikirjoitus: Veera Salmi, Hannamaija Matila
Rooleissa: Jenni Lausi, Aapo Puusti, Anna-Maija Tuokko, Santtu Karvonen, Seppo Halttunen, Jaana Pesonen