Mauri Karvonen; Aavetaloja ja ihmiskohtaloita 2
Muutama suvi sitten tutustuin Mauri Karvosen kirjoittamaan tietokirjaan Aavetaloja ja ihmiskohtaloita. Kulttuurihistoriaa, folklorea ja paranormaaleja ilmiöitä yhdistävä kirja oli kiinnostava ja sopivalla tavalla selkäpiitä karmiva, joten kun kirjastossa käteeni sattui jatko-osa, päätin ottaa sen lukuun. Silläkin uhalla, että se ehkä tietäisi yöunien menetystä.
Karvosen kirja on sopivalla tavalla ghostbusters-henkinen. Kirjan sivuilla nimittäin pääsee kiertämään kohteissa sopivan aavemaisten kuvien kautta. Mistään huuhaa-kirjasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä pääsääntöisesti kummitusjuttuja lähestytään historiantutkimuksen metodein. Esiteltävien kohteiden historia esitellään lähdemateriaalien pohjalta seikkaperäisesti, samoin siellä vaikuttaneiden merkittävien henkilöiden henkilöhistoria. Lisäksi esitellään kansan suussa kiertäneitä tarinoita paikan paranormaaleista ilmiöistä. Osa tarinoista juontaa juurensa vuosisatojen päähän, uusimmat ovat viime kesältä. Lukijan tehtäväksi jää pohtia ja arvioida, uskooko yliluonnollisiin tapahtumiin vai ei. Osa kertomuksista onkin helppo jäljittää ns. universaaleihin aiheisiin tai uudempiin urbaaneihin legendoihin, mutta kyllä muutamat kerrotuista tarinoista saivat minut aidosti mietteliääksi.
Hyytävä matka Suomen historiaan vie lukijan kartanoihin: Anjalaan, Hatanpäähän, Herttoniemeen, Kankaisille, Laukkoon ja Vuojoelle. Lisäksi pistäydytään Hotelli Seurahuoneella, Joensuun kaupungintalolla, Kristiinankaupungissa, Kuopion museoissa, Oulun linnassa sekä Toivolan vanhalla pihalla Jyväskylässä. Käsiteltyä tulee samalla melkoinen otos Suomen historiaa aina keskiajasta tähän päivään saakka.
Ensimmäisessä osassa huomioni kiinnittyi tekstiin, joka oli harmiteltavan viimeistelemätön ja sisälsi kirjoitusvirheitä. Nyt tätä ongelmaa ei ollut, vaan toteutus oli mainion idean ja huolella tehdyn tutkimustyön kanssa samalla tasolla. Kirjaa tohtii siis suositella niin kummitusjutuista kuin maallisemmastakin historiasta kiinnostuneille. Teoksesta on myös hyvä poimia matkavinkkejä loppukesälle, sillä monessa esitellyistä kohteista on muun muassa matkailu- ja kahvilatoimintaa. Entä jos hakisikin helpotusta helteisiin hyytävästä road tripistä?
Kaltaiselleni arkajalalle kirjan lukemisessa toki on myös riskejä. Olin jo aikeissa varata lokakuun kirjamessujen ajaksi hotellihuoneen Hotelli Seurahuoneelta. Mutta kirjan luettuani aloin empiä. Ehkäpä jostakin löytyy henkimaailmaltaan rauhallisempi hotelli?
Mauri Karvonen: Aavetaloja ja ihmiskohtaloita 2: Hyytävä matka Suomen historiaan jatkuu
Nemo 2018
336s.
Karvosen kirja on sopivalla tavalla ghostbusters-henkinen. Kirjan sivuilla nimittäin pääsee kiertämään kohteissa sopivan aavemaisten kuvien kautta. Mistään huuhaa-kirjasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä pääsääntöisesti kummitusjuttuja lähestytään historiantutkimuksen metodein. Esiteltävien kohteiden historia esitellään lähdemateriaalien pohjalta seikkaperäisesti, samoin siellä vaikuttaneiden merkittävien henkilöiden henkilöhistoria. Lisäksi esitellään kansan suussa kiertäneitä tarinoita paikan paranormaaleista ilmiöistä. Osa tarinoista juontaa juurensa vuosisatojen päähän, uusimmat ovat viime kesältä. Lukijan tehtäväksi jää pohtia ja arvioida, uskooko yliluonnollisiin tapahtumiin vai ei. Osa kertomuksista onkin helppo jäljittää ns. universaaleihin aiheisiin tai uudempiin urbaaneihin legendoihin, mutta kyllä muutamat kerrotuista tarinoista saivat minut aidosti mietteliääksi.
Hyytävä matka Suomen historiaan vie lukijan kartanoihin: Anjalaan, Hatanpäähän, Herttoniemeen, Kankaisille, Laukkoon ja Vuojoelle. Lisäksi pistäydytään Hotelli Seurahuoneella, Joensuun kaupungintalolla, Kristiinankaupungissa, Kuopion museoissa, Oulun linnassa sekä Toivolan vanhalla pihalla Jyväskylässä. Käsiteltyä tulee samalla melkoinen otos Suomen historiaa aina keskiajasta tähän päivään saakka.
Ensimmäisessä osassa huomioni kiinnittyi tekstiin, joka oli harmiteltavan viimeistelemätön ja sisälsi kirjoitusvirheitä. Nyt tätä ongelmaa ei ollut, vaan toteutus oli mainion idean ja huolella tehdyn tutkimustyön kanssa samalla tasolla. Kirjaa tohtii siis suositella niin kummitusjutuista kuin maallisemmastakin historiasta kiinnostuneille. Teoksesta on myös hyvä poimia matkavinkkejä loppukesälle, sillä monessa esitellyistä kohteista on muun muassa matkailu- ja kahvilatoimintaa. Entä jos hakisikin helpotusta helteisiin hyytävästä road tripistä?
Kaltaiselleni arkajalalle kirjan lukemisessa toki on myös riskejä. Olin jo aikeissa varata lokakuun kirjamessujen ajaksi hotellihuoneen Hotelli Seurahuoneelta. Mutta kirjan luettuani aloin empiä. Ehkäpä jostakin löytyy henkimaailmaltaan rauhallisempi hotelli?
Mauri Karvonen: Aavetaloja ja ihmiskohtaloita 2: Hyytävä matka Suomen historiaan jatkuu
Nemo 2018
336s.
Pieni jännitys sopii kesään 😊 Minulla on nämä molemmat lukematta, mutta voisin lukea.
VastaaPoistaKyllä! Kesällä kaltaiseni arkajalkakin uskaltaa vähän irrotella kun on valoisaa 😄
PoistaTämä on minulla juuri aluillaan ja kiinnostavalta vaikuttaa. Olen lukenut myös osa 1:n, joten luvassa lienee tosiaan hyvin rakennettu ja historiaan pohjaava kirja edellisen tyyliin. :)
VastaaPoistaKun pidit ekasta niin varmasti tästäkin. Kiinnostavaa, kuinka paljon mielenkiintoisia paikkoja ja niihin liittyviä jännittäviä tarinoita Suomesta löytyykään.
PoistaMainio kirjasarja tosiaan (kolmas osa kuulemma tulossa). Tykkäsin myös kummitustarinoiden lisäksi huolellisesta tutkimustyöstä ja kauniista kuvituksesta. Ykkösosan viimeistelemätön kieli harmitti minuakin, mutta onneksi ongelma oli poistunut kakkososasta.
VastaaPoista