Rosamund Young: Lehmien sielunelämä



Osa varhaisimmista muistoistani liittyy siihen, kun jompikumpi vanhemmistani kertoi sattumuksista lehmien, sikojen, kanojen ja luonnonvaraisten lintujen kanssa.

Jos Rosamund Youngin Lehmien sielunelämä herätti kiinnostuksen jo aiheensa ja hienon ulkoasunsa puolesta, viimeistään tämä Youngin sitaatti sai minut lukemaan kirjan alusta loppuun.

Maatilalla asuneena eläimet ovat olleet keskeinen osa lapsuuttani ja nuoruuttani ja moni eläimistä on jättänyt unohtumattoman jälkensä perheen yhteiseen suulliseen perinteeseen tempauksillaan. Onpa eräs metsänosa jopa nimetty lehmän mukaan, niin että tietty paikka metsästä tunnettiin Pikku-Siron aukkona vielä vuosikymmenien päästä tapauksesta, jossa kyseinen nautahenkilö löytyi samaiselta aukiolta.

Samanlaisia, isoja ja pieniä, hauskoja ja koskettavia tarinoita sisältää myös Lehmien sielunelämä. Young pyörittää Englannin Cornwallissa edistyksellistä luomutilaa. Kirja sisältääkin mielenkiintoisia näkemyksiä tehotuotannosta, joista osa on hyvä lukea nimenomaan Iso-Britannian olosuhteiden valossa, joka eroaa jokseenkin paljon suomalaisesta maidon- ja lihantuotannosta. 

Tehotuotantoa vastaan puhuu sekin seikka, että eläimet ovat yksilöitä. Ennen kaikkea teos valottaa sitä, kuinka erilaisia persoonia eläimet ovat. Olisi karkeaa yleistystä sanoa, että lehmät ovat viisaita, sillä aivan kuten ihmisissäkin, myös eläimissä on niin välkkyjä kuin yksinkertaisia, lempeitä ja kiivaita, sosiaalisia ja sisäänpäinkääntyneitä persoonia.

Teos on ilmestynyt alun perin jo vuonna 2003, mutta suomennos on tehty vuoden 2017 täydennetystä ja päivitetystä versiosta. Halutessaan kirjaa voi lukea eläinten oikeuksien näkökulmasta tai sitten lämminhenkisenä maalaiselämän kuvauksena. Juuri Kite's Nestiä idyllisemmäksi ei eläinten elämää voi kuvitellakaan. Lehmät, lampaat, siat ja kanat käyskentelevät tilalla vapaana valiten itse, mitä kulloinkin haluavat syödä. Silloin voi käydä niinkin, että talonväki huomaa lehmän tuijottavan vaativasti keittiönikkunan takana tai että eräs lauman jäsenistä on jäänyt koukkuun auton pakokaasujen haisteluun.

Rosamund Young: Lehmien sielunelämä
Bazar 2018
141s.
Suomennos Tero Valkonen

Kommentit

  1. Voi, tämä oli ihana! :) Kiva bongata tämä siis täältäkin, vieläpä kun tuot hyvin esiin erilaisia pointteja - sen että kirjan voi lukea eri näkökulmista tai että on hyvä tiedostaa Englannin ja Suomen maatalouden erot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä todellinen hyvän mielen kirja, mutta kuitenkin myös ajatuksia herättävä. Ja sellaiset on monesti just parhaita :)

      Poista

Lähetä kommentti

Seuraa Instagramissa

Suositut tekstit