Jennifer E. Smith: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea
17-vuotias Hadley matkustaa isänsä häihin Lontooseen. Isän uusi elämä Iso-Britanniassa ottaa koville, ja siksi Hadley osallistuu juhlaan hyvin vastentahtoisesti. Erinäisten sattumien summana hän kuitenkin myöhästyy lennoltaan saaden korvaavan lipun seuraavalle lennolle, jolla on nippanappa mahdollista ennättää ajoissa kirkkoon. Lentokentällä Hadley tapaa brittiläisen Oliverin ja kaksikolla synkkaa heti. Jossakin Atlantin yllä syttyy ihastus, jota kumpikaan ei kuitenkaan osaa paljastaa toisilleen. Kun kaksikon tiet yllättäen eroavat lentokentällä, Hadley pelkää menettäneensä Oliverin lopullisesti.
Katsoin Love at First Sight -elokuvan pari vuotta sitten sen ilmestyessä Netflixissä. Pidin leffasta niin paljon, että katsoin sen kohta uudestaan. Mielessäni on ollut jo pitemmän aikaa lukea myös kirja, johon elokuva pohjautuu: Jennifer E. Smithin Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea. Kotiutin kirjan taannoin pilkkahintaan kirjaston poistomyynnistä ja siitä lähtien se on kulkenut mökkikassissa mukana. Aika ei ole kuitenkaan koskaan tuntunut sopivalta sen lukemiseen. Kunnes viime viikolla pakatessani matkalaukkuja Italian lomaa varten hoksasin, että ainoa oikea paikka aloittaa kirjan lukeminen on tietenkin lentokentällä!
Kirja sopikin hyvin lomalukemistoon, sillä se on varsin helppolukuinen ja 200-sivuisena myös kompakti kooltaan. Elokuvassa oli mielestäni hyvin pystytty vangitsemaan se erityinen fiilis, mikä lentokenttiin liittyy, eräänlainen välitila ei missään, fyysisten valtioiden rajojen ja aikavyöhykkeiden välimaastossa. Kartan tosin itse lentämistä, ilmastosyistä toki, mutta rehellisyyden nimissä ennen kaikkea siksi, etten pidä sen paremmin lentämisestä kuin lentokentistä. Love at First Sight -leffaan oli kuitenkin onnistuttu luomaan mielenkiintoinen taikapiiri, joka imaisi mukaansa. Saman fiiliksen tunnistan myös alkuperäisteoksesta, vaikkakin kirja on hivenen realistisempi.
Lentokentällä se sai minut kuitenkin katselemaan lentokenttien ihmisvilinää (ehdin yhden reissun aikana käydä neljällä eri kentällä!) suopeammin ja avoimemmin silmin. En tokikaan ollut etsimässä sitä ainoaa oikeaa, mutta aika hauskoja keskusteluja täysin vieraiden ihmisten kanssa voi lentoa odotellessa saada aikaiseksi.
Minua viehättää ajatus ihmisten kohtaamisesta. Siitä, miten merkityksellisiä pienet kohtaamiset voivat olla, vaikkei kyseistä ihmistä tapaisi koskaan enää, ja vaikka kohtaaminen ei olisi niin merkityksellinenkään, voi se silti olla hauska anekdootti tai päivän piristys. Ja joskus, toisinaan, on kai mahdollista sekin, että kohtaa "sen oikean".
Kirja eroaa osin aika radikaalistikin elokuvan käsikirjoituksesta. En tiedä, miksi tarinaa on haluttu muuttaa niin paljon filmatisointia varten, mutta ehkä asialla on jotakin tekemistä juurikin edellä mainitun taikapiirin luomisessa. Romaani on huomattavasti arkisempi, karumpi ja samalla myös uskottavampi versio Hadleyn ja Oliverin tarinasta. Ei siitä silti lempeä ja lempeyttä puutu.
Romantiikan lisäksi kirjaa hallitsevat nuorten aikuisten kasvukivut. Siinä mielessä lentokentän ja -koneen kaltainen välitila on erinomainen metafora, ovathan parikymppiset nuoretkin jossakin nuoruuden ja aikuisuuden välimaastossa. Se, mitä kohti ollaan menossa, pelottaa ja jännittää, kuten Oliveria ja Hadleyta. Vaikka erilaiset perhemuodot ovat nykyään jo ihan perusarkea, eivät uusperhekuviot silti aina ihan mutkattomia ole, silloinkaan, kun puhutaan jo aikuisista lapsista. Tähän Hadleyn kipuiluun moni osannee omakohtaisesti samaistua.
Tällaisia nuorista aikuisista kertovia tarinoita lukiessa havahdun yhä useammin siihen, että yli nelikymppisenä olen oikeastaan vanhempien ikäluokkaa, en päähenkilöiden. Siinä mielessä Hadleyn vanhempien uudet parisuhdekuviot ja uudet elämät kiinnostavat minua jopa nuorta rakkautta enemmän. Tämä huomio ei kuitenkaan ahdista, pikemminkin päin vastoin. Eikä estä muistamasta, millaista oli olla parikymppinen. Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea sopiikin erinomaisesti monen ikäiselle lukijalle.
Jennifer E. Smith: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea (The Statistical Probability of Love at First Sight 2012)
Otava 2012
203s.
Suomentanut Joel Kontro
Kommentit
Lähetä kommentti