Markku Pääskynen: Niin kaunis on maa
En ole aiemmin lukenut Markku Pääskysen kirjoja, mutta olen tiennyt hänet taitavaksi ja arvostetuksi kirjailijaksi, onhan hän ollut ehdolla useissa kirjapalkintomittelöissä ja voittanut Savonia- ja Kalevi Jäntin -palkinnot.
Uutuusteoksen Niin kaunis on maa poimin jo syksyllä lukulistalle kiinnostavan aiheen, somesta bongaamieni kehujen, ja pakko myöntää, myös upean kannen (Laura Lyytinen) perusteella. En kuitenkaan ehtinyt tarttua kirjaan ennen kuin se jo nousikin tämän vuoden Savonia-ehdokkaiden joukkoon - oli siis syytä ottaa kirja käsittelyyn pikimmiten!
Niin kaunis on maa kertoo kahdesta pariskunnasta. Aliina ja Onni sekä Tuomas ja Maria ovat tiivis nelikko, viettäneet jo vuosikausia paljon aikaa yhdessä. Hyvissä varoissa olevat Maria ja Tuomas kutsuvat ystäviään ulkomaille oleskellessaan siellä pitemmän aikaa. Toisaalta pariskunta on varsin arvaamaton. Ja kirjan lähtöpiste onkin se, kun yhteisen illanvieton jälkeen Maria ja Tuomas katoavat, eivätkä tule päästämään lastenvahtia kotiin. Aluksi päähänpisto tuntuu pariskunnalle tyypilliseltä, mutta kun päivät kuluvat, huoli kasvaa.
Katoamisen myötä Aliina ja Onni alkavat kyseenalaistaa ystävyyssuhdettaan. Oikeastaan varsinkin Tuomas on vaikea, vastenmielinenkin henkilö. Ystävyys ei ole tasavertaista ja Tuomaksen arvaamattomuus ja henkilökohtaiset ongelmat, joita pala palalta avataan, asettavat sille omat haasteensa.
Olin oikeastaan ihan kirjan loppumetreille vähän hämilläni ja odottavalla kannalla sen suhteen, millaiseksi romaani lopulta äityy. Tekstissä on tyylikeinona trillerimäisiä elementtejä: Tuomaksen unijaksoja, Onnille tulevia puheluja, joissa Tuomas tuntuu hyräilevän. Pienellä lisänapsautuksella tai käänteellä teos olisi muuttunut jännitysromaaniksi, ja olin sen suhteen varpaillani läpi teoksen. Trilleristä ei kuitenkaan ole kyse, vaan ennemminkin tiivistunnelmaisesta ihmissuhderomaanista.
Pääskynen kuvaa taitavasti prosessia, jossa suomut tippuvat silmien päältä, ihminen herää ikään kuin transsista todellisuuteen ja alkaa tilinteko menneistä tapahtumista, syistä ja seurauksista. Pääskysen lause on vahva ja linjakas, se kertoo paljon, ilman, että mukana olisi mitään ylimääräistä. En ihmettele ollenkaan hänen nauttimaansa arvostusta.
Itse jäin kirjan suhteen vähän kahden vaiheille. Sen ansiot on helppo ymmärtää ja allekirjoittaa, muttei tarina toisaalta henkilökohtaisesti päässyt luikertelemaan ihon alle. Ehkä teos oli makuuni jopa hieman liian hallittu kokonaisuus: ehdottomasti ammattilaisen työtä, mutta jokin lisäsärö olisi nostanut sen vielä uusiin ulottuvuuksiin. Se on kuitenkin selvää, että kirjailijan aiempaan tuotantoon kannattaisi tutustua laajemminkin. Sen verran kovan luokan tekijästä on ilmiselvästi kyse.
Markku Pääskynen: Niin kaunis on maa
Tammi 2023
Äänikirjan kesto 4h 55min
Lukija Aku Laitinen
Aikomukseni on taas lukea kaikki Savonia-ehdokkaat. Palkinto jaetaan jo tänään, joten en ennätä ennen valinta esimerkiksi tätä ennen voittajan julkistamista lukea. Olen lukenut toistaiseksi vasta kaksi ehdokasta: Sirpa Kähkösen Finlandia-palkitun 36 uurnaa ja Sari Kaarnirannan nuortenkirjan Ysin kevät.
VastaaPoistaKiinnostavaa nähdä, jäänkö minäkin kahden vaiheille vaiko en. Jostain syystä minäkään en muistaakseni ole lukenut Pääskysen kirjoja aiemmin.
Kiinnostavaa, että Lintunen voitti! En ole hänen kirjaansa lukenut, mutta olen iloinen hänen voitostaan, niin monta kertaa on jo ollut ehdolla.
Poista