Jenni Multisilta: Umpihangessa alttarille

 

Harvoin mielipide kirjasta ehtii muuttua lukemisen aikana niin totaalisesti päälaelleen kuin tällä kertaa. Jenni Multisillan Umpihangessa alttarille kuitenkin todistaa, että joskus on ihan hyväkin olla itsepäinen, ja olla jättämättä kirjaa kesken, vaikka se tuntuisikin umpihangessa uppuroimiselta.

En halua olla tyly: Multisilta kirjoittaa vetävästi ja hauskasti. Mutta hänen romaaninsa keskushahmo Mila, tubettajatähti, joka on menossa naimisiin jouluisessa Lappi-idyllissä, on niin ärsyttävä ja ajatus häiden lavastamisesta sulhasen häivyttyä niin puuduttava, että tunsin itseni vanhaksi ja väsyneeksi ja olin aidosti sitä mieltä, etten jaksa kahlata kirjaa läpi.

Onneksi Mila ei, vähän yllättäen, kuitenkaan ole kirjan tärkein päähenkilö, ja kun hänen sisaruksensa, viimeisillään raskaana oleva sisar Laura ja omia salaisuuksiaan piilotteleva pikkuveli Jesse, siirtyvät statisteista päärooliin, aloin innostua kirjasta. Tapahtumien keskipisteenä hyörivä Mila jää pikkuhiljaa sivukehälle, kun tarinan romanttinen vääntö kohdistuukin Jesseen. Tilanne on kuitenkin aika monimutkainen, kun Jessen ihastuksenkohde on tavallaan menossa naimisiin hänen siskonsa kanssa. Kirjan ansioihin kuuluu se, miten luontevasti ei-heteronormatiivisuus tarinaan liittyy. Henkilöiden erilaiset seksuaaliset suuntautumiset ei ole erikseen huomioitava poikkeustilanne, vaan luonnollinen osa henkilökaartia, niin kuin vuonna 2023 kuuluukin olla.

Sopivan annoksen vakavuutta tarinaan tuo synnytyspelosta kärsivä Laura, joka huhkii siskonsa hääprojektin parissa ja sulkee epätoivoisesti mielestään lähestyvän synnytyksen sekä vakavan keskustelun, joka olisi välttämätöntä käydä Milan kanssa. Äkkiseltään mieleen ei tule kovin monta kirjaa, ainakaan viihteellistä sellaista, jossa olisi käsitelty odottavan äidin synnytyspelkoja ja myös sitä, miten pelkoon saatetaan terveydenhuollossa suhtautua. Erinomainen, tarinaan syvyyttä tuova lisätwisti.

Muilta osin kirja ei olekaan sitten ollenkaan syvällinen, ellei oteta huomioon jouluista sisarrakkauden ja ylipäänsä perheen merkityksen kuvausta. Umpihangessa alttarille on pikemminkin joulukoristelaatikon sisältö, joka on kipattu tarinan päälle. Talvisen Lapin lumous jää vilkkuvien valojen, glitterin ja hopeanauhojen alle, mutta jotenkin oudosti kokonaisuus toimii. Vähän sellainen lavastefiilishän itseäkin usein vaivaa pohjoisen matkailukeskuksissa pyöriessä.

Toisin sanoen: Umpihangessa alttarille herätti aika ristiriitaisiakin tuntemuksia, mutta kokonaisuus jäi kuitenkin vahvasti plussalle: jos kuulut ihmisryhmään, joka on koonnut oman Spotify-listansa amerikkalaisista jouluhiteistä, joulukoristelussa enemmän on todellakin mielestäsi enemmän ja rumat jouluvillapaidat ovat juttusi, tulet suurella todennäköisyydellä nauttimaan tästä menosta. Tämän amerikkalaisemmaksi ei nimittäin suomalainen Lapin joulu mene!

 

Jenni Multisilta: Umpihangessa alttarille
Otava 2023
336s.