Koljonvirta Teatteri: Vain muutaman huijarin tähden

Kuusniemeläiset ovat kokoontuneet muistolaatan paljastustilaisuuteen.

Koljonvirta Teatterilla on oltu monta kertaa ajan hermolla, niin myös tänä suvena. YLE TV2 uusi talvella ikisuositut maalaiskomediat ja kuten tv-sarjan ohjaaja ja näytelmän dramatisoija Jukka Mäkinen käsiohjelmassa toteaa, sarjojen katsojaluvut ja ajankohtaisuus pääsivät yllättämään. Itsekin katsoimme perheen kanssa uusinnat läpi ja on todettava, että kaikki 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa tehdyt tv-sarjat eivät ikäänny yhtä hyvin kuin maalaiskomediat ovat tehneet.

Mieleeni on jäänyt erittäin hyvin erään televisiokriitikon purkaus silloin, kun maalaiskomedioita esitettiin ensimmäistä kertaa. Hahmot olivat kuulemma äärimmäisen epäuskottavia. Tervetuloa vaan tänne susirajan tuntumaan, helposti pystyisin nimeltä luettelemaan tosielämän vastineet melkeinpä jokaiselle Kuusniemen asukkaalle!

Koljonvirran väki on siis ollut sekä ajankohtaisuudessaan että yleisönsä tuntemuksessa asian ytimessä näytelmää valitessaan. Eikä pelkästään tämän kesän näytelmää, sillä luvassa on maalaiskomedia-trilogia. Uusinnat houkuttelevat varmasti katsomoon väkeä nyt kun Kuusniemi on tuoreessa muistissa.

Tosin itse huomasin, että tapahtumat olivat melkeinpä vähän liiankin tuoreessa muistissa. Kun tulevan vitsin muistaa ulkoa jo ennakolta, syntyivät lopulta riemastuttavimmat hetket silloin kun esityksessä lähdettiin sooloilemaan televisiosarjan aikajanalta. Irrottelut oli toteutettu tarkkaan harkiten ja hyvällä maulla, mutta ehkäpä niitä olisi uskaltanut ripotella vielä enemmänkin esitykseen.

Pääpiirteissään Koljonvirran näytelmä mukailee melko uskollisesti tv-sarjan tapahtumia. Matias Pohto (Sakari Lyytikäinen) saapuu pienelle paikkakunnalle pastoriksi ja kohtaa matkalla kivan nuoren naisen Suvi Aaltosen (Oona Hynynen), joka on myös tulossa töihin Kuusniemelle. Eipä aikaakaan, kun nuoret huomaavat joutuneensa keskelle pikkukunnan merkkihenkilöiden juonitteluja. Osa näyttelijöistä oli omaksunut roolihahmonsa kantaversion niin perusteellisesti, että esimerkiksi Hannu Parviaisen Urmas Hakkarainen, Sakari Lyytikäisen Matias Pohto ja Kape Lappalaisen Varma Kylmälehto olisivat käyneet Matti Tuomisen, Jarkko Tiaisen ja Ilkka Korhosen inkarnaatioista.

Marko Karhu taas toi sinänsä tutunnäköiseen ja -oloiseen Raineri Mieloseen omannäköisen, 2020-lukulaisen raikkaan tuulahduksen. Hannele Vesterlin oli lakonisena Valma Ala-Viehkona kaikessa vakavuudessaan hersyvä, ja Janne Kuitu puolestaan tulkitsi ikonisen Ilmari Piiparisen sekoillen yli äyräiden kuten kuuluukin.

Näyttämöllä liikuttiin jopa veneellä.

Etukäteen mietitytti, miten 6x50 minuuttia saadaan tiivistettyä yhden illan näytelmäksi, ja kyllähän katsomossa väliaikoineen kolmisen tuntia vierähtikin. Kokonaisuus oli kuitenkin taiten koottu, eikä katsoessa tullut sellaista oloa, että jotakin merkittävää olisi unohtunut, vaikka muutama hahmo kuten kunnanlääkäri Holger Voivalin sekä kauppias Hillevi Jortikka olivatkin näytelmästä kadonneet. Toisaalta uskon, että tapahtumissa kärryillä pysyy myös katsoja, joka ei tv-sarjaa ole aikaisemmin katsonutkaan.

Tapahtumia kyydittämään ja erilaisia tunnetiloja luomaan käytettiin oivaltavasti musiikkia. Ennio Morriconen henki liikkui välillä lavan yllä ihan kuten esityksen nimeenkin kuuluu, mutta Daruden Sandstormia en välttämättä olisi ennakkoon osannut aavistaa kuultavaksi. Sopi tarkoitukseensa erinomaisesti!

Lavalla liikkui myös monenlaisia kulkuvälineitä rollaattorista aina veneeseen asti. Merkittävin ajopeli oli kuitenkin vuoden 1979 Chrysler New Yorker, juurikin samainen amerikanlaiva, jolla Urmas Hakkarainen ajeli televisiossakin. Yksityiskohta, joka toi oman kivan säväyksensä showhun.

Koljonvirta Teatteri: Vain muutaman huijarin tähden 12.8.2023 saakka
Ohjaus Tom Petäjä
Dramatisointi: Jukka Mäkinen
Rooleissa: Sakari Lyytikäinen, Suvi Aaltonen, Hannu Parviainen, Hanna Karhu, Ari Kärkkäinen, Leena Kurkinen, Sanna Repo, Harri Husso, Hannele Vesterlin, Janne Kuitu, Ville Saastamoinen, Antti Martikainen, Marko Karhu, Kape Lappalainen, Tiina Karhu.