Siirry pääsisältöön

Tekstit

NYT:

Petri Saari: On hiekka polttavaa

On joitakin paikkoja, joissa vain tuntuu siltä, että tänne sieluni kuuluu. Yksi tällaisista minulle tärkeistä paikoista on Kalajoki. En osaa sanoa, mistä tuntemus on peräisin, mutta voisin katsella hiekkasärkkiä ja niiden takaa avautuvaa merimaisemaa loputtomiin, kaivaa varpaat hiekkaan, ihastella siellä täällä kohoavia heinäryppäitä ja kesällä mereen tippuvaa aurinkoa. Heinäkuun lopulla tuota Kalajoen maagista auringonlaskua katsellessani mieleeni tuli, että ehkä lapsuudenkotini nimellä,  Hiekkala,  on jokin merkitys tässä hiekkarakkaudessani! Mutta asiaan. Olin vielä ihan samaisen Kalajoki-reissun huumassa, kun luin Kirsin Book Clubista Petri Saaren esikoisdekkarista On hiekka polttavaa. Kiitos Kirsille lukuvinkistä! Jo kirjan nimi antaa osviittaa siitä, mitä on luvassa. Lause kun on ikoninen avausrivi Tapani Kansan Kalajoen hiekat -kappaleesta. Käsittääkseni Kansan omaa käsialaa olevaan sanoitukseen on ympätty kaikki mahdolliset Kalajoki-kliseet (eikä tämä ole huono asia...

Viimeisimmät blogitekstit

Shelby Van Pelt: Merkillisen fiksuja olentoja

Hanna Velling: Kesälaineita

Tervetuloa kirjalliselle seuramatkalle, osa 3

Tove Jansson: Vaarallinen juhannus

Lyla Sage: Lost and Lassoed - Lassottu

Leena Paasio: Lännessä loistaa majakka

Vilja-Tuulia Huotarinen: Kaikki Saharasta

Aino Leppänen: Luk(i)osta kesälomalla

Ketja Kettu: Brita-Kajsa