Aikamme visuaalinen kuva(tulva) tanssin keinoin
![]() |
| Tulvassa nähdään monenlaisia kuvia, monelaista tulkintaa, monenlaisia tanssijakehoja. Kuva: Petra Kuha. |
Tanssiteatteri Minimissä ensi-iltansa 12.2.2026 saanut Tulva on esitys, jonka tiedän jo nyt jäävän mieleen vuosikausiksi. Siihen on montakin syytä: ajankohtainen ja puhutteleva teema, onnistunut toteutus, yllätyksellisyys, ammattitanssijoiden ja harrastajien yhteistyö.
Aluksi näyttämöllä on kaksi tanssijaa. He luovat katsojan silmien eteen kuvia, ottavat toisen hahmon, toisen muodon, siirtyvät ajassa ja paikassa sinne, mistä visuaaliset ärsykkeet meidät tavoittavat, somesta, uutisista, lehdistä.
Elämme aikaa, joka on kenties visuaalisempaa kuin koskaan. Lähes jokaisella on taskussaan puhelin, jolla ottaa kuvia ja videoita ja jolla voimme jakaa ne saman tien kymmenille, sadoille, tuhansille, miljoonille ihmisille. Ja voi pojat, kylläpä me tätä mahdollisuutta käytämme! Tästä pari kaivettua tiedonsirkamaa internetin syvyyksistä osviittaa antamaan:
- altistumme päivittäin jopa 4000-10000 mainokselle ja brändiviestille päivässä, näistä merkittävä osa kuvia
- voimme käsitellä päivässä 100 gigatavua visuaalista dataa
Vaikka aivokuoremme on jo varmasti herkistynyt tulkitsemaan visuaalisia ärsykkeitä, on kuvatulva niin valtava, ettei ihan jokaista, eikä joka toistakaan näkemäämme kuvaa ehdi syvällisesti pohtia.
Kas, tuossa on nälkää näkeviä lapsia, tuossa rakastavaiset halaavat, siellä mielenosoittaja kyltin kanssa, tuolla ihminen kuristaa toista, ja samaan aikaan tuossa joku poseeraa seksuaalisesti vihjailevassa asennossa.
Miten meihin vaikuttaa, että altistumme visuaalisen informaation vyörylle? Yhden seurauksen tunnistamme varmaan jokainen: turtuminen. Kun on nähnyt riittävän monta kuvaa raunioiksi pommitetusta Gazasta tai Ukrainasta, ei sotatoimialueella asuvien lasten hätä jossakin vaiheessa enää tunnukaan niin pahalta kuin aiemmin. Se on ihmisen luonnollinen itsesuojelumekanismi. Demokratiaa vanuttavat populistit hyödyntävät tätä mestarillisesti: kun näytetään aina hieman härskimpää materiaalia, ihmisten sietokyky venyy ja turtumus iskee.
Muun muassa tätä kaikkea mietin katsellessani Tulva Maria-näyttämöllä. Teos on koreografi Janina Rajakankaan käsialaa. Koreografia on yksinkertainen, ja sellaisena vavahduttavan voimakas. Viesti tulee perille.
Sellaistakin ajattelin, että esitys sopii erinomaisesti katsojalle, jolle tanssi on taiteenlajina vieras. Koreografia näyttää ja opastaa hyvin konkreettisesti, mitä kaikkea keholla voi tehdä ja ilmaista. Tanssihan itse asiassa on sarja pysäytettyjä kuvia, keholliseksi muutettuja tunteita!
Teoksessa kuvatulva rinnastetaan myös ekologiseen kriisiin. Esiintyjät laulavat Yonan Vedenpaisumuslaulua: Anna vuolaana virrata surusi suuri, Kun kotimetsiesi ympärille kasvanut on muuri ja sen voi kukin tulkita miten haluaa. Laulun lisäksi esityksessä on tanssiteokseksi aika paljon puhetta.
Lavalla nähdään myös lukuisia harrastajatanssijoita. Se tuo hienosti esiin, kuinka tanssi kuuluu kaikille. Tanssillinen ilmaisuvoima ei ole vain tanssin ammattilaisten yksinoikeus, vaan tanssia voi jokainen sen ikäisellä, kokoisella ja laisellansa keholla, mikä itse kullakin sattuu olemaan. Oli voimaannuttavaa nähdä tuota moninaisuuden rikastamaa tanssia, tunnistaa joukosta myös oma epätäydellinen ja sellaisena juuri hyvä keho. Se koskettaa ihan eri tavalla, kun ammattitanssijoiden uskomattoman taitavuuden ihaileminen.
Nyt ensi-iltansa saanut esitys on toteutettu kuopiolaisvoimin ja se on tällä erää nähtävissä Kuopiossa 20.2., 27.2. ja 12.3. Esityksen erityinen hienous piilee siinä, että se on vietävissä ja muokattavissa eri kaupunkeihin, eri yhteisöjen esitettäväksi.
Pidän ajatuksesta, että tanssitaidetta tuotetaan samalta tasolta: ihmisiltä ihmisille.
Tanssiteatteri Minimi: Tulva
Koreografi: Janina Rajakangas
Ensi-ilta 12.2.2026
Tanssijat: Katja Mustonen, Maria Mäkelä, työharjoittelijat Meeti Assefa (Riveria), Venny Kärkkäinen (Savonia) sekä ryhmä eri-ikäisiä tanssin harrastajia: Pirjo Anttila, Anne Happonen, Sanna Henriksson, Jaana Hiltunen, Kaie Hyvönen, Tea Jäntti, Heli Konola, Jaana Korkiakoski, Jarkko Kumpulainen, Päivi Leppävuori, Merja Suurniemi, Lea Pulkkinen, Jenna Venäläinen, Jos Verbeek.
Tekninen toteutus: Tatu Vuori
Äänisuunnittelija Tuuli Kyttälä
Valosuunnittelun konsultointi: Outi Vedenpää
Pukusuunnittelu Kirsi Gum
Kuvat Petra Kuha ja Rojo Kuopio
Tuotanto Tanssiteatteri Minimi ja Entirely Moved | Kaikki liikkuu ry

Kommentit
Lähetä kommentti