Ilona Tuominen: Seurustelusalaliitto
Tämä postaus on osa Tuijata-blogin naistenviikkoa, käy katsomassa, mitä bloggaajat ovat tällä viikolla lukeneet ja bloganneet.
Joskus kirjat tulevat elämään juuri oikeaan aikaan. Ilona Tuomisen Seurustelusalaliitto ainakin tuli. Viime vuonna Turun kirjamessuilla yövyimme tyttären kanssa ihanalla vanhalla puutaloalueella. Eri puolella kaupunkia kylläkin kuin missä Tuomisen Poppeli-puutalokortteli, mutta siitä huolimatta kesäiseen puutaloidylliin ja päähenkilö Sanni Virtasen mummolaan oli äärimmäisen helppoa samaistua. Varsinkin kun aloittelin kirjan lukemisen kesälomamatkallamme Naantalissa ja Turussa, molemmat paikkakunnat siis ovat hyvin edustettuina tässä kesäisessä feelgood-romaanissa. Kesälomafiiliksen kruunasi kirjan ulkoasu, Satu Kontisen suunnitteleman kannen myötä kirja on korea kuin kukkakimppu.
Romaanin alusta ei puutu dramatiikkaa. Mieleen tulee ihan Sinkkuelämien Carrien ja Mr. Bigin hääkatastrofi, kun Sannin sulhanen Max huomaakin alttarilla rakastavansa ihan kokonaan toista naista. Sanni repii silkkimekkonsa ja vetäytyy entiseen mummolaan nuolemaan haavojaan. Vihreää väriä tapeteissa, ja paljon mäntypaneelia, seinän takana kiukkuinen Koistisen ukko soittamassa pianolla surullisia säveliä. Melkoinen kontrasti Sannin ja Maxin upouuteen, vaaleana hohtavaan älytaloon.
Uusi tilanne pudottaa jyvien joukosta akanat ja Sanni huomaa hiljalleen, ketkä ovat hänen oikeita ystäviään. Heidän ja perheensä avulla toipuminen on jo hyvässä vauhdissa, kunnes tulee uusi takaisku ja Sanni päättää lähteä purkamaan tuntojaan eroryhmän tapaamiseen. Ja kenetkäs hän siellä kohtaakaan - kohtalotoverin!
Sanni ja Jukka päättävät antaa niin ex-kumppaneilleen kuin ex-ystävilleenkin näpäytyksen. Mutta entä jos oikeat tunteet alkavat sekoittua seurustelusalasuhteeseen?
Tuominen kuljettaa juonta miellyttävästi ja sujuvasti. Ovatko romaanin tapahtumat aivan uskottavia - kenties eivät, vaikka kyllähän sellaisiakin kaveripiirejä on, joissa piiri pieni pyörii jatkuvasti. Uskottavaa tai ei, siitä huolimatta viihdyin henkilöiden parissa loistavasti ja paloin halusta tietää, miten asiat lopulta selviävät.
Haaveilen, että jonakin päivänä vielä asun kaupungissa tuollaisessa puutaloyhteisössä. Sen aika ei kuitenkaan ole vielä ihan hetkeen. Sitä ennen voin onneksi vierailla Kortteli-sarjan ihastuttavassa miljöössä. Kenenkähän sydämen salaisuuksia selvitellään seuraavaksi?
pssstt! Tässä vielä pari tunnelmapalaa viimesyksyisestä majapaikasta!
Ilona Tuominen: Seurustelusalaliitto
Bazar 2023
396s.
Nuo vanhat puutalokaupunginosat ovat niin tunnelmallisia 🩷 Paljon on hävitetty, mutta onneksi on säästynytkin, jopa tuossa naapurissa Tampereella, useampikin yhteisö.
VastaaPoistaKirja kuulostaa kivan erilaiselta omassa genressään ja plussaa siitä, että ei olla taas maalla vaan kaupungissa. Olen niin hilkulla siinä, että olenko jo kuunnellut kiintiöni täyteen chick lit romantiikkaa, vai vieläkö Seurustelusalaliitto mahtuisi kesän viihteeseen?!
On kyllä todella herkullinen kansi ja juonikin jotenkin alkoi kiinnostaa! Tämä ei ole ns. ominta kirjallisuutta, mutta näillekin on paikkansa ja nyt tuli jotenkin sellainen tunne, että haluan tämän lukea. Myös miljööllä on osansa tässä – kaipaan suomalaisia maisemia ja kortteleita!
VastaaPoistaKirja siis muistiin tulevaa suomireissua varten. On kyllä sen verran tuore romaani, että voi olla ettei kirjastosta saa lainaksi. Toisaalta lainailen kirjoja mökkipaikan kirjastosta ja sieltä on yleensä saanut aika hyvin uudempiakin kirjoja, kun lainaajia ei taida niin paljon olla.
Tässä alkoi nyt erityisesti kiinnostaa tuo puutaloidylli mutta voisihan tämä muutenkin olla oivallinen sellaisiin hetkiin, kun kaipaa kepeää ja viihdyttävää luettavaa. Tuomisen aiemmat teokset olen lukenut ja sujuva kynä on miellyttänyt. Korvan taakse muistiin siis!
VastaaPoista