Louhosareena: Pesänjako

Kesä on sillä tavalla mallillaan, että ensimmäinen kesäteatteriesityskin on koettu. Viime viikonloppuna ensi-iltoja on ollut vähän siellä ja täällä, mutta katsotaan, minne sitä ehtiikään. Heinäkuussa kulttuurinnälkäisen huomiosta kamppailee niin moni tapahtuma. Minullekin ehtii viikon sisälle sattua Pielaveden Muikkuvestivaalit, Kuopion Viinijuhlat ja Savonlinnan Oopperajuhlat. Huh!

Ja koska menopaikkoja riittää, moni kesäteatterivieras tykkää valita esityksen ns. varman päälle. Perinteikkääseen kesäteatterielämykseen kuuluu yleensä huumori (kenties pikkutuhma sellainen), musiikki ja sopivan sulava juoni. Louhosareenalla näkemäni Pesänjako solahtaa kevyesti kaikkiin näihin kategorioihin. Pinky Ponky Productionsin tuottama näytelmä pyörii Nilsiän Louhosareenalla 9.7. saakka. Sen jälkeen se jatkaa, osin eri miehityksellä tosin, Pyynikin kesäteatterilla 14.7. lähtien.

Siihen katsoen, että en ihan hirveästi välitä ovienpaukuttelu-farsseista, musikaaleista ENKÄ Tuure Kilpeläisen musiikista, olen suorastaan yllättynyt siitä, kuinka hyvin viihdyin Pesänjaon parissa. Syy on selvä: Pesänjako ei ehkä tarjoa elämää suurempaa tunne-elämystä, mutta komedian rattaat on rasvattu hyvin ja ammattilaisten taidokasta työtä on ilo seurata. Tämä esitys ei yski missään kohdassa.

Kaikista hersyvimmät hetket koetaan erinäisistä väärinkäsityksistä kumpuavassa kohtauksessa, jossa riemua revitään pesänjako-sanasta. Ei tarvitse selittää tarkemmin. Kohtaus on suhteessa esityksen kestoon aika pitkä, mutta sitä olisi voinut katsella vaikka kuinka kauan. Armoton, kokonaisvaltainen, komedienne Sari Siikander (rikas leskirouva Miriam) olisi Mikko Rantanivan (itämafiaa pakeneva asianajaja Jarmo Pasala) ja Ville Majamaan (huonokuuloinen käsitetaiteilija Onni) kanssa varmasti voinut improta ja saada yleisön ulvomaan vaikka koko illan. Kun näyttelijät ovat esityksen päällä, yleisö syö kädestä.

Oikeastaan samanlaista rohkeutta pysähtyä ja viipyillä olisin kaivannut käsikirjoitukseen muissakin kohdissa. Esitys on tavattoman sulava, sukkula suorastaan. Monta hyvää vitsiä ja koukkua olisi kuitenkin voinut kehitellä pitemmäksikin. Täällä päin sanotaan, että pittää naatiskella, mutta tässä esityksessä rynnättiin jo laulun kautta seuraavaan kohtaukseen ja ohitettiin monta mehevää kohtaa turhan nopeasti.

Tarina kertoo Rantanivan esittämästä asianajajasta, jonka hämäräperäinen asiakas joutuu vankilaan ja pelivelkojakin on. Poliisina työskentelevä velipoika Pertti (Sami Hintsanen) järjestää hänet rikollispomo Iso-Igoria piiloon alpakkafarmille, jota emännöi Siikanderin esittämä Miriam Rockwood. Kartanossa asuu myös hänen työntekijänsä Kaisa (Minna Koskela) tyttärensä Lissun (Senni Raappana) kanssa. Lisäksi kesävieraana on Onni kumppaninsa (Pasi Sarikoski) kanssa. Musiikkiosuuksiin mystiikkaa ja kaihoa tuo muusikko Louie So siivet selässään. Lisäksi lavalla seikkailevat alpakat Suttura ja Jackson.

Niin, esityksessä tosiaan on myös söpöjä eläimiä! Kesäteatteribingo täyttyy rasteista vauhdilla. Tässä esityksessä mitään ei ole jätetty sattuman varaan.

Katsomoon välittyvä kuva esiintyjäkaartista henkii hyvää yhteishenkeä ja kaverin kannattelua. Ohjaaja Marika Vapaavuori on onnistunut luomaan porukasta yhteenhitsaantuneen jengin. Ehkä erityismaininnalla esille kannattaa nostaa nuoren Senni Raappanan tumma, sielukas ääni, joka jää kertakuulemalta mieleen.

Kaiken kaikkiaan voin sanoa olleeni teatteri-illan päätteeksi viihdytetty ja se on kesäisenä iltana tarpeeksi. Olin ensimmäistä kertaa Louhosareenalla, joten miljööstä vielä plussamerkintä. Vierailu kannattaa ihan jo maisemien vuoksi!

Pesänjako
Nilsiän Louhosareema 9.7.23 saakka
Pyynikin kesäteatteri 14.7. lähtien hieman eri kokoonpanolla

Esityksen kesto väliaikoineen 2h 10min.
Käsikirjoitus: Pinky Ponky Productions Oy ja Marika Vapaavuori
Ohjaus: Marika Vapaavuori
Alpakat: Rockwood Alpacas, Akaa