Puolivuosikatsaus



Minulla on ollut tapana käydä puolivuosittain läpi lukemiani kirjoja ja kulunutta lukukautta. Nyt puolivuotiskatsaus oli jo vähällä unohtua, mutta onneksi muistin tulleeni Ingstagramissa tägätyksi kirjagramissa kiertävään #midyearbookfreakouttagiin. 

Kohta siis vastaukset tägin kysymyksiin, mutta sitä ennen muutamia lukuja:

Alkuvuonna luin 36 kirjaa. Viime vuonna samaan aikaan luettuja oli vähemmän, vain 30 kirjaa. Vuosi 2020 olikin minulle vähälukuisin vuosikausiin, joten nyt näyttää siltä, että olen palannut itselleni normaalimpaan lukutahtiin.

Kirjoista valtaosa, 24 kappaletta, oli kaunokirjallisuutta. Tietokirjoja luin 10 ja lanu-kirjoja 4. Äänikirjoja kuuntelin peräti 11, mikä lienee lukujen valoissa merkittävin hyppäys entiseen. Minulla on ollut kuluneen vuoden aikana pieniä ongelmia silmien kanssa (ei mitään vakavaa, pääte- ja tekstityöskentelyn aiheuttamaa ylirasitusta vain), mikä selittää äänikirjojen kuuntelun lisääntymisen. Kaikki eivät äänikirjoista niin perusta, eikä tarvitsekaan, mutta sanonpahan vain, että monelle kirjallisuuden ystävälle ne ovat pelastus! 

Sitten kirjagramin kysymyksiin ja vastauksiin:

🍡Paras kirja, jonka olet tähän mennessä lukenut?
- Mahdoton valinta, mutta ainakin Elina Jokisen Säröjen kauneus on tehnyt tähän mennessä suurimman vaikutuksen 💕

🍡Paras jatko-osa, jonka olet tähän mennessä lukenut?
- Arttu Tuomisen Delta-sarja vain paranee Vaietussa!

🍡Tänä vuonna julkaistu kirja, jota et ole vielä lukenut, mutta jonka haluat lukea?
- Esimerkiksi Teemu Keskisarjan teos Kyllikki Saaresta polttelee jo

🍡Mitä vielä tänä vuonna julkaistavaa kirjaa odotat?
- En ole oikeastaan yhtään ehtinyt käydä katalogeja läpi. Mutta elokuussa ilmestyvän Leena Lehtolaisen uutuuden luen joka syksy.

🍡 Suurin pettymys?

🍡Suurin yllättäjä?
- Anneli Kannon Rottien pyhimys epäilytti etukäteen, mutta ihan turhaan. Mahtava romaani!

🍡 Uusi lempikirjailijasi?
- Joonatan Tolan Punainen planeetta oli niin törkeän hyvä, että odotan innolla jatkoa.

🍡 Uusi lempihahmosi?
-Johanna Savolaisen Se, joka pääsi pakoon -dekkarissa oli mukavan lungi ja täyspäinen ja tavallinen poliisi Veikko Niskanen!

🍡 Kirja, joka teki iloiseksi?
- Kaisa Ikolan Hulluille luokille nauroin ääneen monet kerrat 

🍡 Kaunein kirja, jonka olet ostanut tänä vuonna?
- Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-kirjoissa on aina kauniit kannet, niin myös uusimmassa Riihikuivaa satoa Jylhäsalmella -romaanissa.

🍡Minkä kirjan haluaisit lukea vuoden loppuun mennessä?
- Ainakin Barack Obaman elämäkerta odottaa lukuvuoroaan.
 
Mitkä ovat olleet sinun alkuvuotesi kohokohtia? Kerro ihmeessä kommenteissa tai nappaa haaste tästä mukaasi omaan someen. Olisi myös kiva kuulla, oletko lukenut samoja kirjoja kuin ylläolevat ja mitä mieltä olet ollut niistä. Sana vapaa :)

Kommentit

  1. Elina Jokisen Säröjen kauneus oli minustakin huippu. Se on kirja, jonka haluaisin omistaa, jotta siihen voisi aina palata. Saman kirjailijan fiktio Päivä jona Stella Julmala tuli hulluksi oli myös mainio.

    Anneli Kannon Rottien pyhimys odottaa kirjaston varausjonossa. Tämän kirjailijan Veriruusut-teoksen pohjalta dramatisoitu saman niminen näytelmä on parhaita katsomiani. Olen nähnyt kaksi eri versiota, ja molemmat olivat todella koskettavia. Kom-teatterin versio löytyy Areenasta.

    Jonatan Tolan Punaisen planeetan taidan laittaa lukulistalle arviosi myötä. Olen huomannut, että usein meidän kirjallinen maku täsmää. Hulluun luokkaan en ole uskaltanut tarttua nuoruuden jälkeen, kun pelottaa, ettei se ehkä enää olekaan niin hyvä. Ehkä pitäisi sittenkin kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva juttu, että löysit lukuvinkkejä! Minäkin aion hankkia Säröjen kauneuden itselle. Olen useaan kertaan palannut sen ajatuksiin mielessäni, mutta olisi kiva myös lehteillä kirjaa aina kun siltä tuntuu.

      Poista
  2. Näitä koosteita on aina kiva lukea muiden blogeista! :)

    On kyllä huippua että äänikirjat ovat tulleet suurella volyymilla ja niille on tosiaankin paikkansa. Toki vankkaa perinteisten kirjojen ystävää huolettaa paperikirjojen kohtalo!

    Listastasi pistän mieleenk tuon Säröjen kauneuden. Miksi en ole kuullutkaan siitä! Kiitos vinkistä. Alunperin en kiinnostunut Rottien pyhimyksestä, mutta sitä on suitsutettu niin valtavasti että pistin kuitenkin sen varaukseen, tosin jouduin sijalle 300+. Voisikohan siinä kirjassa olla Finlandia - ainesta?

    Minäkin olen lähestulkoon kaikki Leena Lehtolaiset lukenut, mutta huomasin että uutuus on Hilja Ilveskero - sarjaa. Luin sarjasta yhden tai kaksi osaa, en muista varmasti, mutta suoraan sanottuna se ei ollut mielestäni kovin hyvä.

    Listaltasi en ole lukenut mitään muuta, paitsi lapsena Hullut luokat! Oi, ne oli mahtavia!

    Omat tämän vuoden suosikkikirjani ovat olleet Margarita, Kieli jota puhumme ja Viimeinen vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivoisin tosi paljon, että Rottien pyhimys yltäisi F-ehdokkaaksi. Siinä mielestäni yhdistyy poikkeuksellisen ansiokkaasti se, että kirja on hyvin luettava, koukuttavakin, mutta myös kirjallisesti korkeatasoinen.

      Poista
  3. Odotan kovasti Rottien pyhimystä, jota on kehuttu. Samoin Arttu Tuomisen uutuutta. Harmi vaan että molempiin on pitkät varausjonot. Queenie on samoin lukulistallani, harmi ettei se ollut sinun mieleesi. Yritän silti! Punaisen planeetan aloitin juuri, vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja kerrontakin on jotenkin valtavirrasta poikkeavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punainen planeetta kyllä vangitsi heti alusta asti otteeseensa. Odotan kovasti jatko-osaa! Tuomisen ja Kannon kirjoihin taitaa tosiaan olla pitkät jonot, mutta onneksi hyvä kirja ei vanhene!

      Poista
  4. Mielenkiintoista! Aika vähän samoja vastauksia, luulen. Esimerkiksi Kyllikki Saari -kirja evvk. Pitäisi siis valita paras kirja, jonka olen tähän mennessä lukenut? - Mahdotonta! Ja paras jatko-osa, jonka olen tähän mennessä lukenut? Yhtä mahdotonta! Vähän helpompaa on valita tänä vuonna julkaistu kirja, jota en ole vielä lukenut, mutta jonka haluan lukea? Ainakin Hanna-Reetta Schreckin Säkenöivät ja oikukkaat. Mitä vielä tänä vuonna julkaistavaa kirjaa odotan? Muiden muassa Antti Tuomaisen Hirvikaavaa ja Anne B. Ragden Talon tytärtä. Ja kyllä minäkin sen jokavuotisen Lehtolaisen luen. Suurin pettymys? Varmaan jokin lukuisista keskenjätetyistä, joita en jaksa muistaa, mutta loppuun luetuista Donna Freitasin Rose Napolitanon yhdeksän elämää. Suurin yllättäjä (ilmeisesti tänä vuonna?) oli Martta Kaukosen Terapiassa. Uusi lempikirjailija? Hmm, ehkä Anneli Kanto; ainakin uusi lempihahmoni on Rottien pyhimyksen Pelliina. Kirja, joka teki iloiseksi? Håkan Nesserin Koston jumalattaressa oli paikoin hykerryttävää huumoria pääparin sanailuissa. Kaunein kirja, jonka olen ostanut tänä vuonna? Ville Vilénin Kadonnutta Savonlinnaa etsimässä. Minkä kirjan haluaisin lukea vuoden loppuun mennessä? Aika monta kirjaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Säkenöivät ja oikukkaat on minulla vielä lukematta. Taisin sitä jo hypistelläkin kirjastossa jokin aika sitten, mutta lukupinot olivat tuolloin aivan liian korkeat.

      Poista
  5. Voisin napatakin haasteen jos vain toimerrun kirjoittamaan noista, rakastan tilastointia ja muiden listausten lukemista 😊

    Olit maininnut aika monta tuttua kirjaa, mutta myös sellaisia joista en ollut kuullutkaan, kuten tuo Säröjen kauneus. Kaksi olen lukenut, niistä Queenie ei ollut mieleinen minullekaan.
    Rottien pyhimys kiinnosti heti kun kuulin siitä ja se on kokonaisuudessaan edelleen iso juttu mulle! Kävimme hiljattain sen innoittamana Hattulan Pyhän Ristin kirkossakin, sillä pitihän ne kuvat päästä ihan itsekin näkemään ❣️ Käynti paikan päällä oli melkoinen elämys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen haaveillut Hattulassa käynnistä, mutta tänä kesänä eivät reitit sattuneet kulkemaan sitä kautta. Mutta ehdottomasti haluan minäkin nähdä kuvat livenä.

      Poista
  6. Minuakin kiinnostaa Keskisaaren kirja, vaikken yleensä pidä ns. true crime -tyylisistä jutuista. Saaren tapauksesta on kuitenkin jo niin kauan aikaa, että sen kirjallinen käsittely on hieman eri asia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ole erityisen innostunut true crimesta, mutta Keskisarjan kirjat yleensä luen. Lisäksi Kyllikki Saaren tapaus on näistä selvittämättömistä tapauksista sellainen, mikä syystä tai toisesta kiinnostaa minua.

      Poista

Lähetä kommentti