H.C. Andersen: Satuhelmiä

H.C. Andersenin Satuhelmiä sisältää valikoiman tuttuja ja myös oudompia satuja. Tutuinta osastoa edustaa Keisarin uudet vaatteet ja Prinsessa ja herne. Kirjan sisältö kuvaa uskoakseni hyvin Andersenin tuotantoa. Osa saduista on hyvin lyhyitä, osa pitempiä. Osa on selkeästi lapsille suunnattuja, osa taas aikuisempaan makuun tarkoitettua. Ja osa oli mielestäni todella hyviä, osa taas lähinnä outoja.

Muutamat saduista on julkaistu kirjassa ensimmäistä kertaa suomeksi. Näistä jonkinlaista reaalifantasiaa edustava Korttipakan valtiaat oli jännän salamyhkäinen ja hyvä, sen sijaan Pariisin maailmannäyttelyyn löyhästi sijoittuva Metsänymfi ei oikein auennut missään vaiheessa.

Satuja lukiessa lukijalle tulee usein punastuttavan selvästi mieleen, että satusetä kirjoittaa omasta elämästään. Esimerkiksi Kynäniekka tuntuu olevan suoranainen vuodatus jollekin petturimaiselle tuttavalle. Sadut tuntuvat myös yllättävän raikkailta ja tähän päivään sopivilta. Vaikea sanoa, onko kyse ikiaikaisista teemoista vai onnistuneista suomennoksista. Esipuheen perusteella Andersenia arvosteltiin aikanaan kielen suoruudesta ja puhekielisyydestä, joten ehkäpä kunnia kuuluu kirjailijalle itselleen.

Satujen lisäksi kirjassa on kuvituksena Andersenin itse tekemät paperileikkaukset. Valitettavasti kirjan taitossa on kuitenkin iskenyt nuukuus, eivätkä hienot leikkaukset tai edes se, mitä kuvat esittävät, pääse oikeuksiinsa pienissä kuvissa.

Jotakin samaa tässä kirjassa oli kuin Oscar Wilden satukokoelmassa.

Andersen, H.C: Satuhelmiä
Basam Books 2006.
Suom. Mervi Sainio
130s.