Kirjakantti: Tuomari Nurmio Peräniemen Kasinolla

En ole koskaan ollut Tuomari Nurmio -fani. Tiedän toki Ramonan, Valoa yössä ja muutamia muitakin kappaleita, mutta muuten hänen tuotantonsa on minulle melko outoa. Mutta kun kuulin, että hän on tulossa Kuopion Kirjakanttiin kertomaan lyriikoistaan ja keikalle, päätin heti osallistua. Ei vähiten siksi, että tapahtumapaikka, Peräniemen kasino Väinölänniemen nokassa, on upea paikka. Ennen keikkaa Tuomari Nurmiota haastatteli Raimo Pesonen. Miehet jutustelivat jouhevasti niin lyriikoiden kuin musiikin synnystä laajemminkin. Myös Tuomari Nurmion uran eri vaiheita käytiin läpi.

Tuomari Nurmion lyriikat ovat useimmiten tuomittujen, ei tuomaroivan näkökulmasta kertovia. Pohja kumpuaa työväenlauluperinteestä ja sitä kautta kansanlaulu- ja virsimusiikista. Vaikka Tuomari Nurmion laulut pohjautuvat vahvasti kansanmusiikkiin, on niissä myös korkeakulttuurisia piirteitä. Paljon lukevana henkilönä lyriikoihin on tullut vaikutteita niin Aleksis Kiveltä kuin Lauri Viidaltakin. Esimerkiksi Valoa yössä -kappaleessa on lause: "Hallasilmien hymerrys hyytää", joka pohjautuu Kiven lyriikkaan. Tuomari Nurmio viittaa teksteissään myös Raamattuun. Hienoinen pilke silmäkulmassaan hän kertoi, että Raamattuun viittaaminen on oiva keino kuulostaa uskottavalta.

Kappaleiden tekijänä Tuomari Nurmio luonnehti itseään pikemminkin keräilijäksi kuin maanviljelijäksi. Tekstin tuottaminen ei hänelle ole suoraviivaista kylvämistä ja niittämistä, vaan ajatusten merkitsemistä ylös, alituista valppaana oloa ja ahkeraa ajatusten yhdistelyä. Toisaalta hän kertoi myös nikkaroivansa kappaleita käsityöläisenä. Tulkitsin termin niin, että näin tehdään silloin, kun varsinaista inspiraatiota ei ole. Taitava lauluntekijä osaa nikkaroida eri elementeistä toimivan kappaleen. Yksi keino on turvautua riimittelyyn, sillä Tuomari Nurmion mielestä taitavalla riimittelyllä voi päästä hyvään tulokseen, vaikka varsinaista sisältöä kappaleessa ei niin paljon olisikaan. Toki ihannetilanne on sellainen, että sekä sisältö että muoto ovat kunnossa. Tavoitteena on siis arkkitehtoninen kokonaisuus.

Ensi vuonna Tuomari Nurmiolta ilmestyy slangilevy. Artisti kertoi huomanneensa, että slangimusiikkia on tehty todella vähän. Hänellä muutama kappale oli jo valmiina ja lisäksi hän on tehnyt levyä varten uusia slangilauluja. Lyriikoiden slangi on sitä kieltä, mitä hänen kotinurkillaan puhuttiin 60-luvulla, mutta kuulemma myös joitakin uusia sanoja ja ilmaisuja on pitänyt keksiä, vanhaa kunnioittaen tietenkin.

Saimme keikalla esimakua slangilevystä ja täytyy sanoa, että slangi upposi hyvin savolaiseenkin yleisöön! Muutenkin tapahtuma oli onnistunut. Peräniemen kasino oli juuri niin upea paikka tällaiseen tarkoitukseen kuin uskoinkin. Puitteet olivat juhlavat, mutta silti kodikkaat. Ja täysi juhlasalillinen kuuntelijoita ei ollut pikkujoulutunnelmissa tai bilettämässä, vaan kuuntelemassa ihailemansa artistin ajatuksia ja musiikkia. Ilmapiiri oli mukavan rento, lämminhenkinen ja boohemi ainakin yleisöstä käsin tarkasteltuna, toivottavasti se välittyi myös lavalle illan esiintyjille (edellä mainittujen lisäksi Faarao Pirttikangas ja J!Kumpulainen). Todellisia tosifaneja oli paikalla paljon ja laitoin merkille, että Tuomari Nurmion musiikki puhuttelee monen ikäisiä ihmisiä. Valtaosa kuuntelijoista oli keski-ikäisiä, mutta myös parikymppisiä oli paljon.

Linkitänkin loppuun kappaleen Rannanjärvi elää. Tuomari Nurmio kertoi, että kappale vetoaa täydellisellä hellittämättömyydellään ja primitiivisyydellään monenikäisiin ihmisiin, mutta silmiinpistävän paljon nuoriin opiskelijanaisiin! Videolta myös näkyy paremmin, kuinka hienot puitteet Peräniemen kasinolla oli. Käykäähän fiilistelemässä tunnelmia!