Eletyn elokuun kooste ja Odelma parhaalle kommentille!

Elokuu hurahti pikavauhtia matkailun merkeissä. Ihmettelin kuun lopussa minua vaivannutta väsyä, mutta tajusin sitten, että olin liki koko kuukauden käynyt kotona vain pesemässä pari yötä pyykkiä ja jatkanut sitten reissaamista. Ihmekös tuo, jos vähän puuskututtaa! Samasta syystä myös lukemiseen ja ennen kaikkea toisten blogien seuraamiseen on jäänyt normaalia vähemmän aikaa. No, eiköhän tämä elämä tästä syyskuun myötä rauhoitu!

Kaikenlaisen kiireen lomassa elokuu oli erittäin hyvä lukukuukausi. Samalla se oli myös kotimainen kuukausi, vaikken tarkoituksella pelkästään suomalaisiin kirjoihin tarttunutkaan. Kokonaan ulkomaista syyskuuta en lupaa, mutta yritän vierailla muilla mailla enemmän ensi kuun aikana. Lukupinossa odottaakin muutama todella mielenkiintoinen käännetty kirja!

Elokuussa luetut:
Marko Kilpi: Jäätyneitä ruusuja
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
Katja Kaukonen: Odelma
Juhani Aho: Papin tytär
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
Leena Lehtolainen: Oikeuden jalopeura

Olen kyllä kuluneeseen kuukauteen enemmän kuin tyytyväinen! Ehdoton kohokohta oli tietenkin Sinuhe egyptiläinen. Toisaalta uskon vakaasti lukeneeni myös tulevaisuuden klassikon, eli Mielensäpahoittajan. Klassikkokamaa oli luonnollisesti myös Papin tytär, vaikken ihastunut siihen samalla tavalla kuin kahteen edelliseen.

Oikeassa sivupalkissa on jälleen kolme lukuvinkkiä syyskuulle. Näiden kirjojen parissa on minusta oivallista kääriytyä viltiin ja poltella kynttilöitä:
Robert Åsbacka: Urkujenrakentaja
Elif Shafak: Rakkauden aikakirja
Muriel Barbery: Siilin eleganssi


Ja sitten se parhaan kommentin palkinto. Elokuun KBF-keskustelussa keskusteltiin suhtautumisesta perinteiseen kirjamuotoon ja uusiin ääni- ja e-kirjoihin. Sydämeni sulatti kommentillaan Liisa tai oikeastaan Liisan mies, joka on löytänyt kirjojen maailman alettuaan kuunnella äänikirjoja.Kuitenkaan kaikki eivät pidä äänikirjojen kuuntelua lukemisena ollenkaan. Heille Liisa kirjoittaa:
Minustakin on viime aikoina tullut innokas äänikirjojen puolestapuhuja, koska minua harmittaa, kun mieheni lukukokemuksia vähätellään. Toisille äänikirjat sopivat paremmin kuin paperikirjat ja lukeminen on minusta aina arvokasta - tapahtui se sitten missä muodossa hyvänsä. Miksi siis mollata hyvää harrastusta? 

Aamen. On aina hienoa, kun ihmiset innostuvat kirjallisuudesta! Onneksi kirjoja on saatavilla monessa muodossa -myös siinä perinteisessä.  Niistä jokaisen on hyvä valita itselle sopiva vaihtoehto. Olisi ollut hienoa, jos minulla olisi ollut plakkarissa joku äänikirja, mutta kun ei ole, palkitsen Liisan Katja Kaukosen Odelmalla! Toivottavasti pidät! (Ilmoitteletko minulle yhteystietosi, niin laitan paketin tulemaan.)

Kaikille muille kiitokset jälleen kerran hienoista, perinpohjaisista kommenteista!

Se on sitten syksy. Oikeastaan aika ihanaa. Eikä tarvitse koko ajan olla reippaana ulkoilemassa tai reissaamassa, vaan voi ihan luvan kanssa laittautua sohvannurkkaan lukemaan. Leppoisaa lukukuukautta siis kaikille!