Eletyn elokuun kooste ja Odelma parhaalle kommentille!


Elokuu hurahti pikavauhtia matkailun merkeissä. Ihmettelin kuun lopussa minua vaivannutta väsyä, mutta tajusin sitten, että olin liki koko kuukauden käynyt kotona vain pesemässä pari yötä pyykkiä ja jatkanut sitten reissaamista. Ihmekös tuo, jos vähän puuskututtaa! Samasta syystä myös lukemiseen ja ennen kaikkea toisten blogien seuraamiseen on jäänyt normaalia vähemmän aikaa. No, eiköhän tämä elämä tästä syyskuun myötä rauhoitu!

Kaikenlaisen kiireen lomassa elokuu oli erittäin hyvä lukukuukausi. Samalla se oli myös kotimainen kuukausi, vaikken tarkoituksella pelkästään suomalaisiin kirjoihin tarttunutkaan. Kokonaan ulkomaista syyskuuta en lupaa, mutta yritän vierailla muilla mailla enemmän ensi kuun aikana. Lukupinossa odottaakin muutama todella mielenkiintoinen käännetty kirja!

Elokuussa luetut:
Marko Kilpi: Jäätyneitä ruusuja
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
Katja Kaukonen: Odelma
Juhani Aho: Papin tytär
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
Leena Lehtolainen: Oikeuden jalopeura

Olen kyllä kuluneeseen kuukauteen enemmän kuin tyytyväinen! Ehdoton kohokohta oli tietenkin Sinuhe egyptiläinen. Toisaalta uskon vakaasti lukeneeni myös tulevaisuuden klassikon, eli Mielensäpahoittajan. Klassikkokamaa oli luonnollisesti myös Papin tytär, vaikken ihastunut siihen samalla tavalla kuin kahteen edelliseen.

Oikeassa sivupalkissa on jälleen kolme lukuvinkkiä syyskuulle. Näiden kirjojen parissa on minusta oivallista kääriytyä viltiin ja poltella kynttilöitä:
Robert Åsbacka: Urkujenrakentaja
Elif Shafak: Rakkauden aikakirja
Muriel Barbery: Siilin eleganssi


Ja sitten se parhaan kommentin palkinto. Elokuun KBF-keskustelussa keskusteltiin suhtautumisesta perinteiseen kirjamuotoon ja uusiin ääni- ja e-kirjoihin. Sydämeni sulatti kommentillaan Liisa tai oikeastaan Liisan mies, joka on löytänyt kirjojen maailman alettuaan kuunnella äänikirjoja.Kuitenkaan kaikki eivät pidä äänikirjojen kuuntelua lukemisena ollenkaan. Heille Liisa kirjoittaa:
Minustakin on viime aikoina tullut innokas äänikirjojen puolestapuhuja, koska minua harmittaa, kun mieheni lukukokemuksia vähätellään. Toisille äänikirjat sopivat paremmin kuin paperikirjat ja lukeminen on minusta aina arvokasta - tapahtui se sitten missä muodossa hyvänsä. Miksi siis mollata hyvää harrastusta? 

Aamen. On aina hienoa, kun ihmiset innostuvat kirjallisuudesta! Onneksi kirjoja on saatavilla monessa muodossa -myös siinä perinteisessä.  Niistä jokaisen on hyvä valita itselle sopiva vaihtoehto. Olisi ollut hienoa, jos minulla olisi ollut plakkarissa joku äänikirja, mutta kun ei ole, palkitsen Liisan Katja Kaukosen Odelmalla! Toivottavasti pidät! (Ilmoitteletko minulle yhteystietosi, niin laitan paketin tulemaan.)

Kaikille muille kiitokset jälleen kerran hienoista, perinpohjaisista kommenteista!

Se on sitten syksy. Oikeastaan aika ihanaa. Eikä tarvitse koko ajan olla reippaana ulkoilemassa tai reissaamassa, vaan voi ihan luvan kanssa laittautua sohvannurkkaan lukemaan. Leppoisaa lukukuukautta siis kaikille!

Kommentit

  1. Syksy on siitä(kin) ihanaa aikaa, kun siihen sisältyy lupaus saada tosiaankin välillä vain käpertyä viltin alle vaikka lukemaan hyvää kirjaa ;)

    VastaaPoista
  2. Amma, sulla on hyvä aura tännepäin, sillä nauran nytkin. Eikun viimeksi itkin, kun oli se Sinuhe niin liikuttava ja likeinen, mutta sitä edellisellä kerralla...

    Siis...tosiaankin tervetuloa syksy ja saa lopettaa reippaana olemisen, ei tarvitse koko ajan olla valmiina lähtemään johonkin, ei tarvitse joka karvaa niin poistaa,saa luvan olla oma mukavuudenhaluinen itsensä, saa kääriytyä hämärän huopaan, syödä salaa Geishaa, lukea rauhassa, puutarha ei koko ajan katso syyttävästi kehoittaen töihin ja ennen kuin huomaammekaan, on hellä lumisade luonamme, se Mirkka Rekolan lumisade: "Sinä et koskaan saa niin hellyyttä/ et koskaan niin kuin lumisateelta/ tuhansia tuhansia hetkituhansia."

    Ja arvaa vaan, odotanko mitä sanot Shafakin kirjasta!

    Lumoavaa syyskuuta sinulle!

    VastaaPoista
  3. Onpas sinulla ollut suomalainen lukukuukausi! :) Minun täytyisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja lukea tuo Mielensäpahoittaja, koska uskon myös, että se on tulevaisuudessa klassikko.

    Syksyssä yksi ihanin juttu onkin juuri käpertyä rauhassa peiton alle mukavan kirjan kanssa, ja sytyttää muutama kynttilä ja keittää kuppi teetä.

    VastaaPoista
  4. Oi, miten sinulla olikin hyvä lukukuukausi. Minä ihastuin Odelmaan ja olen aina pitänyt Papin tyttärestä (joka on yksi suosikkikirjoistani) sekä Sinuhesta. Marko Kilpeä haluan joskus lukea ja Kyrön Mielensäpahoittajan ihan ehdottomasti.

    Minä pidän syksystä. Saa olla niin aktiivinen ja puuhakas kaikkien uusien harrastustensa tai metsäretkien kanssa kuin haluaa, mutta toisaalta saa hyvällä omalla tunnolal olla vaan siellä sohvannurkassa lukemassa. Kevät on vähän sellaista kollektiivista pakkoaktiivisuuden aikaan. Eläköön, syksy!

    VastaaPoista
  5. Oooo, mikä hieno yllätys. Kaikki kunnia toki miehelleni, jonka ansioista minulla on niin ponteva mielipide äänikirjoista ;)

    VastaaPoista
  6. Ihana teksti, Amma!

    Ja syksyn alussa on ihana tunnelma. Kun ilma on kirpeä omenan tuoksusta ja tuulesta. Kun kulkee syvään henkeä vetäen uuden vuoden aamussa.

    Nautinnollista syksytuulta!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit