torstai 21. helmikuuta 2013

H.C. Andersen: Satuhelmiä


H.C. Andersenin Satuhelmiä sisältää valikoiman tuttuja ja myös oudompia satuja. Tutuinta osastoa edustaa Keisarin uudet vaatteet ja Prinsessa ja herne. Kirjan sisältö kuvaa uskoakseni hyvin Andersenin tuotantoa. Osa saduista on hyvin lyhyitä, osa pitempiä. Osa on selkeästi lapsille suunnattuja, osa taas aikuisempaan makuun tarkoitettua. Ja osa oli mielestäni todella hyviä, osa taas lähinnä outoja.

Muutamat saduista on julkaistu kirjassa ensimmäistä kertaa suomeksi. Näistä jonkinlaista reaalifantasiaa edustava Korttipakan valtiaat oli jännän salamyhkäinen ja hyvä, sen sijaan Pariisin maailmannäyttelyyn löyhästi sijoittuva Metsänymfi ei oikein auennut missään vaiheessa.

Satuja lukiessa lukijalle tulee usein punastuttavan selvästi mieleen, että satusetä kirjoittaa omasta elämästään. Esimerkiksi Kynäniekka tuntuu olevan suoranainen vuodatus jollekin petturimaiselle tuttavalle. Sadut tuntuvat myös yllättävän raikkailta ja tähän päivään sopivilta. Vaikea sanoa, onko kyse ikiaikaisista teemoista vai onnistuneista suomennoksista. Esipuheen perusteella Andersenia arvosteltiin aikanaan kielen suoruudesta ja puhekielisyydestä, joten ehkäpä kunnia kuuluu kirjailijalle itselleen.

Satujen lisäksi kirjassa on kuvituksena Andersenin itse tekemät paperileikkaukset. Valitettavasti kirjan taitossa on kuitenkin iskenyt nuukuus, eivätkä hienot leikkaukset tai edes se, mitä kuvat esittävät, pääse oikeuksiinsa pienissä kuvissa.

Jotakin samaa tässä kirjassa oli kuin Oscar Wilden satukokoelmassa.

Andersen, H.C: Satuhelmiä
Basam Books 2006.
Suom. Mervi Sainio
130s.

3 kommenttia:

  1. Amma, minä olen suuri Andersen -fani. Et tiedäkään...Minusta juuri hänen saduissaan tavoitetaan se, mikä koskettaa.

    Olen nähnyt yhden liikuttavan, miltei järkyttävän animaation hänen omasta elämästään...Varjo. Hän taisi kirjoittaa elämäänsä satuihinsa.

    Odensessa olen ollut, mutta silloin vain yön ja läpi ajamassa. Aikuinen tytär ja minä haluamme sinne vielä Andersenin takia.

    Kunpa hänestä saisi upean, kuvitetun elämänkerran...

    Minusta tuo kirjan kansi ei tuo lisäarvoa kuuluisalle kirjailijalle. Olisi pitänyt laittaa kaikki hänen satunsa suureen kokoelmaan ja upeissa kansissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle Andersen henkilönä on aika vieras (sadut tietysti ovat hyvinkin tuttuja lapsuudesta), mutta nyt kun luin tämän kirjan esipuheen, kiinnostuin kovasti. Ei aivan tavallinen satusetä!

      Poista
  2. Olisi kiinnostavaa lukea nuo ennen suomentamattomat sadut.

    Minä pidän Andersenin klassikkosaduista, mutta hieman kammoan hänen henkilöhahmoaan. Muistan nimittäin aina, miten kirjallisuuden apulaisprofessori aikoinaan kertoi luennolla, kuinka Andersen kammosi lapsia ja olisi kuulemma antanut lasten koemaistaa hänelle tarjottuja ruokia siltä varalta, jos niissä olisi myrkkyä. Totta tai folklorea, Andersenista tulee aina tuo mielleyhtymä.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...