Shelby Van Pelt: Merkillisen fiksuja olentoja



Kaksijakoiset fiilikset.

Se ajatus on päällimmäisenä mielessä Shelby Van Peltin romaanista Merkillisen fiksuja olentoja.

Jossakin vaiheessa kevättä korviin alkoi kantautua huhuja ja silmiin osua ylistäviä arvioita tästä romaanista. Naisen ja jättiläismustekalan ystävyydestä kertova tarina vaikutti sopivan kiehtovalta ja päätyikin luku-, tai tässä tapauksessa kuuntelujonooni heti. Kirjan nostetta maailmalla on lisännyt sen pohjalta tehty Netflix-elokuva, jossa pääosaa esittää ihana Sally Field.

Elokuvaa en ole vielä nähnyt ja luulen, että annan asian hautua jonkin aikaa - niin, että muistikuvat kirjasta alkavat vähän hämärtyä. Heti alkuperäisversion jälkeen katseltu elokuva kääntyy harvoin myönteiseksi yllätykseksi.

Ajatukseni romaanistakin ovat vähän kaksijakoiset. Monelta osin kirja oli juuri sellainen kuin kuvittelinkin. Marcellus, akvaariossa elävä jättiläismustekala on äärimmäisen älykäs ja kiehtova persoona, eikä ollenkaan vapaa monista inhimillisiksi mielletyistä piirteistä kuten ylpeydestä ja turhamaisuudesta. Marcellus ei juurikaan pidä ihmisistä jotka ovat vanginneet hänet, kulkevat toljottamassa häntä lasin takana ja joita tämä pitää hämmästyttävän hölmöinä. Poikkeuksiakin on, heistä kirkkaimpana Tova Sullivan, jo eläkeiässä oleva leski, joka siivoaa iltaisin akvaarion tilat. Erään yöllisen kohtaamisen seurauksena tästä äärimmäisen epätodennäköisestä parivaljakosta tulee ystäviä.

Kolmas keskeinen hahmo kirjassa on Cameron, ikuista teiniangstia henkivä aikuinen mies, joka kulkee katastrofista toiseen. Taas yksien potkujen (sekä töistä että tyttöystävän elämästä) jälkeen hän päättää etsiä käsiinsä tuntemattomaksi jääneen isänsä. Cameronin näkemyksen mukaan hänen ongelmansa johtuvat paitsi kelvottomasta äidistä myös isättömyydestä, ja nyt arvattavasti hyvin elämässään pärjännyt isäukko saisi hyvittää nuoren Cameronin kärsimykset. Matka ei suju ollenkaan niin kuin Cameron on ajatellut, ja tällä reissulla hän tutustuu Tovaan ja sitä kautta myös Marcellukseen.

Sitten niihin kaksijakoisuuksiin.

Jos Merkillisen fiksuja olentoja olisi ollut pelkkä Marcelluksen monologi, romaani olisi ollut loistava. Olin pettynyt joka kerta, kun ihmiset pääsivät ääneen. Olen samoilla linjoilla Suomen Kuvalehteen arvion kirjoittaneen Virpi Alasen kanssa siitä, että olemme Suomessa tottuneet ympäristötietoudeltaan syvällisempiin teoksiin, sellaisiin, jotka lyövät ilmat palleasta ja vievät jalat alta. Tätä taustaa vasten sanoma jää puolivillaiseksi. Se, että ihminen ei välttämättä olekaan luomakunnan kruunu, keskus ja kehityksen huipentuma, voi olla amerikkalaisessa kontekstissa päätähuumaavan radikaali ajatus, mutta omaan makuuni viesti jää laimeaksi - sellaiseksi vähän vesitetyksi Disney-versioksi.

Tarinan pääroolissa onkin ehdottomasti ihminen tai ihmiset, Tova ja Cameron. Heidän tarinansa kietoutuu yhteen tavalla, joka on kaukana uskottavasta. Tämä pistää miettimään, onko kirjailijan tarkoitus osoittaa, että yhtä epäuskottava on myös ajatus äärimmäisen älykkäästä mustekalasta.

Myönnän, että välillä ärsyynnyin. Mutta myönnän myös, että se saattoi osin johtua äänikirjan lukijasta Antti Virmavirrasta. Tykkäsin hänestä kovasti Marcelluksena, mutta muiden henkilöiden kohdalla hän otti vähän liikaa kantaa ja johdatteli lukijaa muodostamaan henkilöistä tietynlainen kuva.

Näistä napinoista huolimatta Merkillisen fiksuja olentoja on ehdottomasti lukemisen arvoinen romaani. Se on aika kevyt, veikeä ja siinä on kaunis ystävyyttä ja asioiden parhain päin kääntymistä korostava sävy. Voisin hyvin kuvitella, että tästä voi tulla monelle todellinen lohtukirja, sellainen, joka luetaan aina silloin kun tarvitaan työkaluja surujen käsittelyyn tai pakoa pahasta maailmasta. Esikoisromaaniksi teos on ansiokas, joskin jäin joissakin kohdissa kaipaamaan pientä tiivistämistä. 

Ei siis minulle napakymppi, mutta eipä tästä jäänyt paha makukaan suuhun. Ja mustekalat, ne alkoivat kiinnostaa aivan uudella tavalla.


Shelby Van Pelt: Merkillisen fiksuja olentoja (Remarkably Bright Creatures 2022)
WSOY 2026
Kääntäjä Kristiina Drews
Äänikirjan lukija Antti Virmavirta
Äänikirjan kesto 14h 37min

Kommentit