Jenni Räinä: Kulkijat - naisia metsissä, soilla ja tuntureilla

 

Huomenna maanantaina 13.11. Kuopiossa käynnistyy 20. Kirjakantti-tapahtuma teemalla Suo rauha.

Olen valmistautunut viikkoon lukemalla erinomaista luonto- ja suoaiheista kirjallisuutta. Haastattelen nimittäin lauantaina 18.11. Jenni Räinää ja Maria Turtschaninoffia ensin kaupunginkirjastolla klo 13.30 ja illalla edellämainittuja uudelleen sekä Karoliina Niskasta Pannuhuone Gust.Raninin Kirjakanttiklubilla klo 19.30.

Katso koko tapahtumaohjelma täältä. 

Haastatteluja valmistellessani kuuntelin tällä viikolla äänikirjana Räinän teoksen Kulkijat - naisia metsissä, soilla ja tuntureilla. Kirjassa Räinä esittelee luonnossa paljon liikkuvia naisia ja lähtee heidän kanssaan eräretkille. Vaeltaessa, nuotioilla ja eräkämpillä naisten on luontevaa keskustella luontosuhteesta, yhteiskunnasta, elämästä ylipäänsä. 

 

Kirjassa tuli esille niin paljon kiinnostavia ja ajatteluttavia huomioita, ettei kuuntelemisesta aluksi meinannut tulla mitään, kun pysähdyin jatkuvasti kirjoittamaan muistiinpanoja. Huomasin myös, että samoja teemoja, joita Räinä käsittelee tietokirjailijana ja toimittajana tässä teoksessa, on hän ujuttanut taitavasti myös esikoisromaaninsa Suo muistaa, josta tulen kirjoittamaan blogiin hieman myöhemmin. 

Hätkähdyttävä on jo huomio naisnäkökulmasta. Suomessa on vuosikymmenten (-satojen) ajan kirjoitettu paljon eräkirjallisuutta, mutta naiset, naisnäkökulmasta puhumattakaan, loistavat poissaolollaan. Metsä ja erämaa ovat kuuluneet kirjallisuudessa miehiseen maailmaan, kun taas kodin pihapiiri on ollut naisten paikka. Erämaan vapaus on ollut kirjallisuudessa miehistä vapautta yhteiskunnan kahleista, myös naisista ja perhe-elämästä.

Eikä tämä koske vain kirjallisuutta, sillä kaikuja sukupuolijaosta näkyy tänäkin päivänä myös arkielämässä. Itsekin kuulun niihin metsänomistajanaisiin, joille metsä, siellä työskentelemisestä puhumattakaan, on varsin vierasta siksi, että metsänhoidolliset työt ovat kuuluneet perinteisesti suvun miesten työkenttään.

Maailma kuitenkin muuttuu ja on jo muuttunut. Naiset ovat innostuneet metsistä, luonnosta ja eräretkeilystä. Oikeastaan tämä on osa suurempaa muutosta. Suomalaiseen eetokseen kai on aina kuulunut jonkinlainen kaiho takaisin luontoon, mutta viime vuosina, erityisesti koronan myötä, sisätyöläiset ovat suorastaan ruuhkauttaneet kansallispuistojen reitit.

Ironista on, että kun olemme havahtuneet luontosuhteessamme, on koko luonto, ainakin sellaisena kuin me sen tunnemme, vaarassa kadota. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden romahtaminen ovat teoksessa itseoikeutetusti keskeisiä teemoja. Ongelmatonta ei ole viattomalta vaikuttava retkeilykään, oikeastaan ei edes kauniiden luontokuvien ottaminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa. Näitä ongelmakohtia ja oivalluksia Räinä pohtii teksteissä haastateltaviensa kanssa.

Kuuntelin tämän osin samaan aikaan kun luin Suo muistaa -romaania ja kylläpä tykkään tällaisesta teosparista, jossa tieto- ja kaunokirjallisuus täydentävät toisiaan! Mieleeni tuli Elina Jokisen teospari, jonka aihe toki on aivan erilainen.

Seuraavaksi esittelenkin sitten Suo muistaa -romaanin. Ja näistä teemoista jatkamme kirjailijoiden kanssa Kirjakantin lauantaissa. Toivottavasti nähdään siellä!

Tutustu myös muihin lauantain keskustelujen kirjoihin/kirjailijoihin:

Maria Turtschaninoff: Suomaa

Karoliina Niskanen: Muamo

Jenni Räinä: Kulkijat - naisia metsissä, soilla ja tuntureilla

Like 2021 (äänikirja)

Lukija Anna Paavilainen

Kesto 4h 18min