Anu Patrakka: Arvoton

Kuinka mitataan ihmisen arvo? Ovatko toiset meistä arvokkaampia kuin toiset? Jos ei, miksi sitten ihmisiä kohdellaan eri tavoin?

Anu Patrakka on uudessa Arvoton-dekkarissaan valinnut taitavasti teeman, joka on sekä ikiaikainen että erittäin ajankohtainen. Vauraus ja hyvinvointi kerääntyvät toisille, pahoinvointi ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomat haitat taas toisille. Eriarvoisuus kasvaa. Voiko sitä perustella mitenkään muuten kuin että loppujen lopuksi ajattelemme toisten olevan parempia kuin toiset, vaikka kuinka ääneen sanoisimme jotakin muuta? Gösta Sundqvist sen aikoinaan niin hyvin sanoitti: Kuka saa ja kenelle annetaan ja miten raukkamaisesti onnen anti täällä jaetaan?

Arvottomassa dilemma tuodaan konkreettisesti esiin, kun Suomesta Portugaliin töihin muuttanut Emilia kohtaa sattumalta bangladeshilaisen siirtotyöläisen Aranin. Parin välille syntyy kemiaa, mutta samalla on kiusallisen selvää, kuinka eri maailmoista he tulevat. Siinä missä työnantaja kustantaa Emilialle palkan lisäksi mukavan elintason, Aran maksaa maahantulostaan kiskurimaisen hinnan, saa vain pientä palkkaa, asuu rötisköissä yhdessä muiden siirtotyöläisten kanssa ja tulee kaltoinkohdelluksi. Ja lähettää ylijäävät rahat kotiin elättääkseen perheensä.

Kirjan toisella tasolla seurataan murhatutkintaa, jonka käynnistää rannalta löytynyt irtonainen miehen pää. Patrakan aiemmista dekkareista tuttu etsivä Rui Santos on nyt historiaa ja Arvoton aloittaakin uuden Nelson Monteiro -sarjan. Alaiset Porton henkirikosyksikössä eivät kuitenkaan ota uutta esimiestään vastaan kunniavartiossa. Ana Torres on itsekin tavoitellut Monteiron saamaa paikkaa. Lissabonista saapuva "etelänvetelä" vaikuttaa osin ylimieliseltä ja niuholta pomolta, joka haluaa kieltää alaisiltaan piipahdukset läheisessä kahvilassa. Kaiken lisäksi tulokkaan ote ensimmäisestä murhatutkimuksesta vaikuttaa haparoivalta.

Viihdyin tämän dekkarin parissa erityisen hyvin! Olen nykyisin aika niuho dekkarilukemisteni suhteen, mutta Arvottomasta en keksisi pahaa sanottavaa vaikka yrittäisin. Kirjassa oli sopivaan tahtiin etenevä juoni, yhteiskunnallisia aineksia ja kiinnostavat henkilöt. Vastikään työorganisaation vuorovaikutuksesta tenttineenä, minua kiehtoivat erityisesti poliisilaitoksen sisäisten kitkojen ja epäonnistuneiden johtamis- ja alaistaitojen kuvaus. Monteirossa tuntuu ensivaikutelman perusteella olevan sopivasti ristiriitaisuuksia ollakseen kiinnostava keskushahmo myös jatkossa.

Minulla on kirja myös printtiversiona, mutta päädyin lopulta kuuntelemaan sen äänikirjana, sillä olen kovasti tykästynyt Ilkka Villin ääneen ja tapaan lukea kirjoja. Se sopi hyvin myös Arvottomiin, joten kuuntelin kirjan itselleni melkoista ennätysvauhtia. 

Ehkä eniten pidän siitä, että Patrakan kirjoissa ei sada räntää vaakatasossa, eikä elämää varjosta ikuinen kaamos. Vaikka kirjasta ei rankkoja aiheita puutu, on kaikki pikkuisen siedettävämpää kun voi kuvitella Portugalin auringon paistamaan taustalle.

Anu Patrakka: Arvoton
Otava 2023
Äänikirjan kesto 8h 59min
Lukija Ilkka Villi