Satu Rämö: Hildur



Tänä kesänä olen välillä uppoutunut Islantiin. On ollut suloista pistää kuulokkeet korville ja matkustaa salamannopeasti tuohon mystiseen maahan. Aika usein Islanti on ollut ensimmäinen välietappi matkalla Höyhensaarille. Oudolta kuulostava kehu, mutta minut tuntevat tietävät, että hyvät nukahtamiskirjat saavat minulta korkeimman äänikirjasuosituksen. (Terveiset siis Sanna Majurille!)

Tämä lieneekin omaperäisin suitsutus, mihin kykenen, sillä niin paljon Satu Rämön Hilduria on kehuttu, että kaikki tärkeä lienee jo sanottu. 

Romaani aloittaa dekkarisarjan, ehtaa nordic noiria islantilaisella mausteella. Hildur on pienessä islantilaiskylässä asuva poliisi ja hänellä on traumaattinen menneisyys. Hän saa työkaverikseen suomalaisen poliisiharjoittelija-Jacobin, omalaatuisen, islantilaisvillapaitoja kutovan miehen, ja he ystävystyvät. Myös Jacobilla on takanaan hyvin vaikeita kokemuksia. Parivaljakko saa tutkittavakseen omituisten kuolemantapausten sarjan ja jossakin vaiheessa alkaa näyttää selvältä, että Hildur ja Jacob ajavat takaa sarjamurhaajaa. Mutta liittyvätkö murhat jotenkin Hilduriin itseensä ja hänen menneisyyteensä?

Pidin romaanista erityisesti siksi, että vaikka kirjassa käsitellään kamalia asioita, ei tunnelma missään vaiheessa muuttunut ahdistavaksi tai painostavaksi. Murhatutkimuksen vastapainona Rämö kuvailee islantilaista luontoa, kulttuuria ja perinteitä. Samassa lauseessa voidaan käsitellä raakaa murhaa ja neuloa islantilaisvillapaitaa. Tämä kotoisan ja kamalan yhdistelmä toi oikeastaan mieleeni suurimman dekkaristi-idolini Leena Lehtolaisen tavan punoa tavallista arkea ja raakoja rikoksia yhteen. Siinä missä Lehtolaisen romaaneissa mennään Inkoon metsään sienestämään, lähdetään Hildurissa merenrantaan surffaamaan. 

Ehtaa nordic noiria siis, mutta mukavan leppoisalla ja lempeällä otteella. Pidän siitä, että dekkarin luettuani en ole menettänyt uskoani inhimillisyyteen. 

Samaa lempeyttä koin olevan loppuratkaisussakin. Murhan motiivi nimittäin oli, ainakin minulle, yllätys. Mutta ei siitä sen enempää. Lukekaa itse. Jatkoa odotellessa! 

Satu Rämö: Hildur
WSOY 2022
Äänikirjan kesto 11h24min
Lukija Sanna Majuri

Kommentit

  1. Minäkin pidin tästä dekkarista kovasti.

    VastaaPoista
  2. Me kuunneltiin tämä juuri Mikan kanssa, aloitettiin siis taas meidän reissuperinne kuunnella yhdessä kirjaa pitkillä automatkoilla. Unkarista terveisiä tällä hetkellä 😁
    Hildurista sitten. Molemmat pidettiin luontokuvauksesta ja tunnelmasta, mutta löydettiin kyllä kritisoitavaakin. Mikä olisin tiivistänyt kirjaa, katsoin paljonko jäljellä, häh, kolme tuntia! Laita nyt jo vähän vauhtia siihen rikoksen selvittämiseen! Kumpikaan ei oikein tykännyt rikoksen selviämisen tyylistä. Ei ollut mitään mahdollisuutta arvata tai päätellä rikollista ja motiivia, se vain töksäytettiin lopussa. Luultavasti kuuntelisin kuitenkin toisen osan. Toisaalta, olen lukenut kauan sitten yhden Rämön Islanti -kirjan ja Hildurista heräsi tunne, että voisin lukea jonkun toisenkin.

    VastaaPoista
  3. Olen varmaan mainosten ja trendien uhri, mutta tämä saattaisi olla melkeinpä ensimmäinen dekkari ikinä, johon tartun. Katsotaan, tartunko ☺️

    VastaaPoista

Lähetä kommentti