Stadi vs. Lande, osa 2 eli toukokuun luetut

Toukokuun alussa kalenteria katsellessani vähän hirvitti. Kuukausi näytti superkiireiseltä, joten ounastelin lukukuukauden jäävän laihanlaiseksi. Siksi päätin jatkaa huhtikuussa hyväksi havaitulla Stadi vs. Lande -teemalla.

Oikeastaan koko kuukauden ajan minulla olikin tunne, etten oikein ehdi/jaksa lukea mitään. Siksi yllätys on melkoinen, kun nyt huomasin, että härreguud, minähän olen lukenut vaikka mitä! Erinomaisia teoksia ja monipuolisesti.

Sinänsä hauskaa, että vaikka teemana siis oli Stadi vs. Lande, ei kuukauden ensimmäinen kirja liittynyt aiheeseen mitenkään. Koskaan ei kuitenkaan ole huono hetki Jane Austenille. Sitä paitsi Jane Was Here -teos oli koristanut olohuoneen pöytää jo hyvän tovin. Kolmen Austen-fanin kuvateos, fanikirja ja matkaopas on niin ulkoasultaan kuin teemaltaan suloista luettavaa. Olisikohan joskus oikea ajankohta lähteä Jane-pyhiinvaellukselle Englantiin? Nyt minulla on ainakin matkaopas jo valmiiksi hankittuna!

Stadiin tai oikeammin 1940-luvun Helsinkiin päästiin Laura Anderssonin Kuolema Kulosaaressa -teoksessa. Lily Loimola ratkaisee toi mieleeni Komisario Palmut. Cosy crimea, vanhan ajan tyylikkyyttä ja nostalgiaa teoksessa olikin, mutta toisaalta myös modernia otetta, sopivasti särmää. Leppoisten yksityisetsivätarinoiden ja historiallisten romaanien ystäville täsmävalinta! 

Aino Leppäsen Terkuin ope oli kyllä heittämällä kuukauden hauskin kirja. Tämä chick lit -teos sijoittuu lukioon ja päähenkilönä seikkailee keski-ikäinen äikänope. Minusta oli ennen kaikkea mahtavaa, että sankaritar oli nimenomaan ihan tavallinen ihminen. Samaistuin aika vahvasti! Luulen, että vielä enemmän voivat samaistua opettajat. Joten nyt kun opet olette kesälaitumilla, ottakaapa tämä kirja käteen!

Toinen takuuvarma kesälomasuositus on Kirsi Pehkosen Uutta elämää, Jylhäsalmi. Mikäpä kesä se sellainen on, johon ei kuulu ripausta maalaisromantiikkaa. Tykkään Jylhäsalmista mahdottoman paljon! Mielestäni Pehkonen on tuonut onnistuneesti jo Anni Polvan, Hilja Valtosen ja kumppaneiden aloittaman maalaisromanttisten viihdekirjallisuuden genren tähän päivään. Tällä kertaa Jylhäsalmella seikkailee nuori eläinlääkärikandi Inkeri, joka palaa kotikylille kesäkandiksi. Lehmien, hevosten ja lampaiden lisäksi lähistöllä pyörii myös pari kiinnostavaa miestä...!

Lukuteemaani hyvin sopien Elina Annolan Kunnes kukkivat puut -romaanissa liikutaan sekä stadissa että landella, Pohjanmaalla. Jotenkin olin siinä uskossa, että teos olisi viihteellisempi, mutta siitäpä ei ollutkaan kysymys. Emilia, opettaja muuten hänkin, valmistautuu elämänsä rakkauden kesään, mutta kun kotiseudulta tulee suruviesti Auri-tädin menehdyttyä, saa kesä aivan uudenlaisen suunnan. Kiinnostavasti kahdessa aikatasossa kulkeva tarina on taiten tehty ja alkuhämmennyksen jälkeen piti hyvin otteessaan.

Sitten jotakin ihan muuta. Janne Holmströmin esikoisrunoteos Kauan sitten hukkunut käsittelee sotaa, sen vaikutuksia lapsiin ja vielä aikuisiinkin heidän varttuessaan. Kaikkia haaksirikkoja ei näe, jotkut hylyt kulkevat ihmisten keskeltä sisältä ontoiksi kovertuneina, pohjaan painuneina. Kovin surullisen ajankohtaisia säkeitä olivat nämä.

***

Siinäpä olivat toukokuun luetut kirjat. Kuten sanottu, hyvinhän se sitten lopulta meni!

Nyt olenkin jo kesälomalla, joten toivottavasti ehdin lukemaan ja bloggaamaan ahkerasti, joskin loman ensimmäinen viikko on kyllä ollut varsin vauhdikas ja täynnä toimintaa.

Mutta eiköhän vauhti tästä tasoitu, ja jonkinlaista leppoistamista on luvassa joka tapauksessa, sillä jään kesälomalta suoraan opintovapaalle, joka jatkuu peräti vuoden verran! Iik ja jee!

Palaan tähän asiaan myöhemmin tarkemmin, mutta nyt vain totean, että olen tosi innoissani, toki myös jännittynyt uudesta vaiheesta. Ennen sitä kaikkea, nyt lomaillaan!