Itkisitkö onnesta? Tarina Gösta Sundqvistista


 

Monet teistä ehkä muistavatkin, että innostuin kesällä kovasti Yle Areenan audiodraamoista. Ja useat kuuntelivatkin laillani huippusuosioon noussutta Armi Aavikko - Siinä välissä olin elossa sekä parin vuoden takaista Kikka - Tarina tähdestä -kuunnelmaa.

Syyslomalla oli Göstan vuoro. Itkisitkö onnesta? Tarina Gösta Sundqvistista piirtää tarinan erikoisesta, itsepäisestä ja omaehtoisesta, mutta samalla herkästä taiteilijasta ja jalkapallointoilijasta.

Ei väliä, onko juttu totta, kunhan se on hyvä tarina, kerrotaan Göstan sanoneen. Tämä pätee niin hänen tekemiinsä satoihin rakastettuihin lyriikoihin kuin myös hänen radio-ohjelmiinsa, jotka uskollisen fanikunnan lisäksi herättivät myös pahennusta. Sama ohjenuora lienee ollut myös Peter Lindholmin mielessä hänen käsikirjoittaessaan ja ohjatessaan Göstan tarinaa.

Sitaatti tuo mieleeni toisen musiikillisen idolini, Freddie Mercuryn, joka antoi ohjeeksi: You can do whatever you like with my image, my music, remix it, re-release it, whatever... just never make me boring.

Gösta Sundqvist tuskin olisi mennyt näin pitkälle. Musiikillisena nerona hän halusi pitää langat tiukasti omissa käsissään. Lisäideoita ei kaivattu sen paremmin bändikavereilta kuin radio-ohjelmissa esiintyneiltä kavereiltakaan. Göde mietti ja käsikirjoitti kaiken valmiiksi, toisten tehtävä oli toteuttaa hänen valmiiksi suunnittelemansa visio. 

Ja kyllähän menetelmä kieltämättä toimi. Pohjois-Karjalaan, Rin tin tin, Unelmia ja toimistohommia, Kyllikki, Sopivasti lihava, Teuvo - maanteiden kuningas, Itkisitkö onnesta, Poika nimeltä Päivi, Pimeä tie, mukavaa matkaa, En tahdo sinua enää, Vakosamettihousuinen mies, Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen... hittikimaran listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Sundqvistin sanoituksissa yhdistyy huumori ja traagisuus. Sinänsä hilpeiden, jopa humppamaisen rallattelun alle kätkeytyy melankoliaa, surua, järkyttäviäkin ihmiskohtaloita. Useat suomalaiset musiikin huippunimet mainitsevat bändin esikuvakseen, eikä tarvitse kovinkaan tarkkaa musiikillista korvaa havaitakseen yhteyden esimerkiksi Arttu Wiskarin tai Maustetyttöjen tuotantoon.

Leevi and the Leavingsia kärtettiin live-esiintymisiin, mutta Sundqvist piti päänsä yhtä uran alkupuolella tehtyä euroviisukarsintaa lukuunottamatta. Esiintymislavalle ei noustu. Ei edes silloin, kun Sundqvist joutui pahoihin talousvaikeuksiin maksamattomien verojen takia.

Musiikin lisäksi hänellä oli toinenkin intohimo: jalkapallo. Lupaava junnu-ura katkesi ilmeisesti asenneongelmiin. Punkhenkisyys ja joukkuelajin ryhmäkuri joutuivat törmäyskurssille. Myöhemmin hän perusti oman seuran ja paneutui valmentamiseen ehkä jopa enemmän kuin musiikintekoon. Kovalla työllä ja onnistuneilla pelaajavärväyksillä hän saikin Johannneksen Dynamon usean vuoden ajan nousemaan vuosi/sarjataso-tahdilla. Nykyäänkin Helsingissä toimiva Atlantis FC on Johanneksen Dynamon perillinen, sillä se syntyi Dynamon ja FC Norssin yhdistyttyä vuonna 1995.

Mielestäni Itkisitkö onnesta ei ollut aivan yhtä koukuttava ja kiinnostava kuunnelmasarja kuin mitä Armi Aavikosta ja Kikasta tehdyt draamat olivat. Ehkä kohdekin on haastavampi. Gösta Sundqvist vaikuttaa melkoiselta mysteerimieheltä myös kuunnelmasarjan kuuntelemisen jälkeen. Vain harva pääsi häntä todella lähelle miehen eläessä, eivätkä salaisuudet paljastu myöskään Lindholmin käsikirjoituksessa. Tosin mieleen hiipii ajatus, että siitä päähenkilö olisi eittämättä tyytyväinen. Hän todennäköisesti halusikin tulla muistetuksi ennen kaikkea tekstiensä kautta.

Kuunnelmasarjan parasta antia on ehdottomasti pääosaa esittävää Antti Tuomas Heikkinen, joka tuntuu roolissa kuin roolissa osaavan säännöstellä heittäytymistä ja herkkyyttä juuri sopivasti. Mahtava on tietenkin myös 20-osaisen kuunnelmasarjan musiikkiraita, joka koostuu käytännössä yksinomaan Leevi and the Leavingsin tuotannosta. 

Ja monta hyvää biisiä jää vielä kuulemattakin.

 

Itkisitkö onnesta? - Tarina Gösta Sundqvistista
Yle Areenan kuunnelmasarja

Käsikirjoittanut ja ohjannut: Peter Lindholm
Pääosassa Antti Tuomas Heikkinen




Kommentit

  1. Minä en ole oikein lämmennyt näille kuunnelmille. Kesällä tuli kuultua radiosta tuota Armia enkä kyllä vakuuttunut ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista! Oikeastaan aika kivakin, kun kaikki tuntuvat Armia niin varauksetta kehuneen :) Mikä siinä erityisesti mielestäni mätti?

      Poista
  2. Minä pidin Armi-kuunnelmasta todella paljon, ja siksi lisäsin Kikan kuuntelulistalleni. Göstä-kuunnelman olemassaolo on mennyt minulta ohitse, joten kiitän vinkistä. Ehdottomasti kiinnostaa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti