Jarkko Tontti: Haava

Jarkko Tontin Haava on romaani, joka oli jäädä lukematta. Kun ensi kertaa luin teoksesta ja huomasin, että se kertoo huumeisiin kuolevasta tytöstä ja hänen vanhemmistaan, ajattelin, että aihe on liian rankka minulle. 

Onneksi satuin kuitenkin lukemaan bloggaajakollegoiden rohkaisevia tekstejä, joiden perusteella uskalsin tarttua kirjaan. Raskaasta aiheesta huolimatta kirja ei ole ahdistava, ainakaan itse en sitä sellaiseksi kokenut. Keskeinen tekijä tässä on kirjailijan kirkas ja helppolukuinen, valoisakin lause, joka tekee lukemisesta (ja äänikirjan kuuntelemisesta) helppoa. 

Kuuntelin Haavan siis äänikirjana ja lukija Karoliina Niskanen hoitaa leiviskänsä hienosti. Myös teoksen rakenne sopii hyvin äänikirjana kuunneltavaksi. Toisinaan näkökulmatekniikkaa hyödyntävät romaanit voivat olla kuuntelemisen kannalta sekavia, mikäli näkökulmia on kovin paljon tai niitä vaihdellaan usein.

Haavassa ääneen pääsevät niin Greta, Jeminan äiti, hänen ex-puolisonsa Johannes sekä heidän kuollut tyttärensä Jemina. Jokainen kertoo tarinansa vuorotellen, mikä on selkeä ratkaisu ja toisaalta ylläpitää jännitettä, sillä Jeminan kuolemaan liittyy avoimia kysymyksiä.

Paitsi vanhemman surua, kirja kuvaa ennen kaikkea addiktioita. Jemina on huumeiden käyttäjä, hänen isänsä Johannes alkoholisti. Addiktio yhdistää heidät, jättää Gretan ulkopuolelle. Joskaan ei Gretakaan ole riippuvuuksista vapaa, hänen huumeensa on some.

Tontti kuvaa sitä, miten addiktio toimii. Se tarjoaa nopean helpotuksen ja täytteen sisäiselle tyhjyydelle, mutta huijaa. Kalvava tunne palaa pian entistä pahempana. 

Lukijaa kiinnostaa tietysti myös se, mitä Jeminalle tapahtuu. Mitä hänelle tapahtuu kuolemansa hetkellä, mutta myös se, kuinka hän siihen pisteeseen päätyy. Kun kuulemme päihteisiin päättyneitä, surkeita tarinoita, mietimme, miksi näin on käynyt. Haluamme pilalle menneelle elämälle jonkin syyn. Ajatus siitä, että tavallisen perheen tavalliselle lapselle voisi käydä huonosti ilman mitään selkeää ja näkyvää syytä, on sietämätön. Äitinä tunnistan tämän ajatuksen itsekin hyvin. 

Gretan ja Johanneksen pohdinnat aiheen äärellä ovatkin koskettavaa luettavaa. Greta pohtii paljon myös sitä, kuinka päihderiippuvaisten lasten äidit eivät pysty jakamaan somessa kokemuksiaan. Ruumishuoneelta ei tule mieleen somettaa aihetunnisteella #mutsihommat.

Näistä raskaista aiheista huolimatta palaan kuitenkin siihen, mistä aloitinkin. Haavaa ei kannata jättää lukematta siksi, että aihe on rankka. Päin vastoin. Nämä tarinat tarvitsevat tilansa ja äänensä. Ja kaunokirjallisessa mielessä tarkasteltuna Haava on hillitty ja hallittu, tyylikäs kokonaisuus, jossa ei ole mitään turhaa, mutta oikeaa tunnetta ja ilmaisua sitäkin enemmän.

Jarkko Tontti: Haava

Otava 2021 (Elisa Kirjan äänikirja)

Kesto 5h 52min

Lukija Karoliina Niskanen