Pawel Pawlikowski: Cold War

On olemassa lukemattomia elokuvia, joiden ansiot pystyy purkamaan atomeiksi, analysoimaan ja kirjoittamaan ylös. Siitä huolimatta katselukokemus on voinut olla ikimuistoinen, sykähdyttäväkin.

Huomattavasti harvemmin kohdalle tulee elokuvia, joiden tenhoa ei oikein voi järjellä selittää. Tai vaikka voisikin, elokuva uppoaa niin syvälle sisimpään, kaikkien suojausten ohi, että se täytyy vain tuntea. Sellainen elokuva on Pawel Pawlikowskin Cold War. 

Tästä elokuvasta on tehty kenties elokuvahistorian upein traileri. Se on jo itsessään taide-elämys, pienoiselokuva ja musiikkitarina. Suosittelen katsomaan sen täältä: https://m.youtube.com/watch?v=BvPkDdFeTk8

Pawlikowskin elokuva sijoittuu toisen maailmansodan jälkeiseen Itä-Eurooppaan. Puolaan ollaan perustamassa kansanmusiikkiin ja tanssiin perustuvaa musiikkiryhmää (aatteellista kilvoittelua ylevöittämään tietenkin). Ryhmän musiikillinen johtaja ja kapellimestari Wiktor (Tomatz Kot) rakastuu nuoreen Zulaan (Joanna Kulig), hurjaan ja eläväisen tyttöön, jolla on menneisyys.

Mutta kun Wiktor haluaa loikata länteen, Zula tekee oman valintansa. Rakastavaiset joutuvat erilleen, palaavat yhteen, eroavat jälleen ja yhdistyvät uudelleen. Myrkyisän parisuhteen lisäksi vaikeutta yhdessäoloon tuo Euroopan jakautuminen kahtia.

Tarina on kaunis ja intohimoinen, mutta ei niin omaperäinen, että sen takia vielä huudahtelisin ilahduksesta. Vaikeasta rakkaudesta ja maailman tuulten erottamista rakastavaisista on kerrottu monta tarinaa. Ja nyt tullaankin osioon, mitä on mahdoton kertoa, vaan se on itse koettava.

Cold War on kokonainen elämys, jossa musiikki ja vaikuttava visuaalisuus muodostavat kokonaisuuden. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö sinänsä loistavat roolityöt tehneet näyttelijät olisi (todennäköisesti mielellään) alistuneet muodolle ja ohjaajan visiolle. Pawlikowskin kädenjälki näkyy jokaisessa asennossa, ilmeessä, hiussuortuvan liikkeessä. Kuin katsoisi elävää taidenäyttelyä. 

Myös musiikki esittää keskeistä roolia elokuvassa. Puolalaiset kansanlaulut muuntautuvat niin kommunistisiksi taistelulauluiksi kuin savuisiksi jazz-tulkinnoiksi. Molemmissa tapauksissa musiikki soi komeana ja koskettavana.

Pawlikowskin omat vanhemmat muuten olivat nimeltään Zula ja Wiktor. Vaikka kyseessä ei ole elämäkerrallinen tarina, on ohjaaja kertonut tuoneensa tarinaan vanhempiensa repivän rakkaustarinan. Ennen kaikkea elokuva kertookin siitä, miten rakkaus voittaa lopulta kaikki esteet. 

Vaikka loppu on makuuni vähän liian pateettinen, ei se haittaa. Äärimmäisen kaunis elokuva vaatii äärimmäisen lopun.

Pawel Pawlikowski: Cold War

Pääosissa: Joanna Kulig, Tomatz Kot

Zimna wojna 2018

88 minuuttia