Bohemian Rhapsody



Monet blogiani pitempään seuranneet tai minut muuten tuntevat tietävät, että olen fanittanut Queenia alakouluikäisestä asti. Enkä ole ainoa. Bändi ja erityisesti vuonna 1991 menehtynyt keulakuva Freddie Mercury nauttivat kulttimaista suosiota, jolle ei ihan hevin löydy vertailukohtaa (muiden bändien fanit toki lienevät eri mieltä).

Sitä taustaa vasten on erikoista, että Queen-elokuva toteutui vasta nyt. Mutta kylläpä elokuvaa on tehtykin kuin Iisakin kirkkoa. Monella usko elokuvan valmistumiseen horjui viimeistään siinä vaiheessa, kun nimirooliin kiinnitetty Sacha Baron Cohen sai kenkää. Tuottajan roolissa ja keskeisessä osassa elokuvaa tekemässä ovat olleet bändin jäljellä olevat aktiivijäsenet Brian May ja Roger Taylor. Heille on ollut tärkeä varmistaa, ettei Queenin ja Mercuryn perintöä vesitetä.

Olisiko lopputulos ollut parempi, jos Bryan Singerin ohjaajana ei olisi tarvinnut ottaa heidän mielipiteitään huomioon? Jos Bohemian Rhapsodyn saamiin kritiikkeihin on luottamista, mielipiteet jakautuvat kahtia. Toiset pitävät lopputuloksesta erittäin paljon, toiset ovat nuivempia. Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että ne, jotka fanittavat Queenin musiikkia, fanittavat myös elokuvaa.

Never make me boring, kerrotaan Mercuryn ohjeistaneen musiikillisen perintönsä käsittelyssä kuolemansa jälkeen. Bohemian Rhapsody toteuttaa Mestarin toiveen. Elokuvan taiteellisista ansioista keskusteleminen on siinä mielessä turhaa, että aivan kuten Queenin musiikki, ei siitä kertovaa elokuvaakaan ole tehty kriitikkoja vaan faneja varten.

Faneja hemmotellaan musiikilla ja suorastaan pakahduttavan upeilla konserttikohtauksilla, jotka huipentuvat käytännössä täysimittaiseen Live Aid -esiintymiseen vuonna 1985. Kohtauksen toteutukseen ei luulisi olevan kellään huomauttamista. Käsittämättömän upea, animaatiota ja alkuperäistä kuvamateriaalia näyttelijätyöhön yhdistävä kohtaus, yhdistettynä elokuvateatterin valkokankaaseen ja äänentoistoon vie katsojan niin lähelle alkuperäistä tunnelmaa kuin se ylipäänsä on mahdollista, ainakin ilman aikakonetta. Kohtaus saa pohtimaan, kuinka upeaa olisikaan päästä nauttimaan esimerkiksi jostakin Magic Tourin kokonaisesta konsertista elokuvateatteriolosuhteissa.

Stadionelämysten lisäksi Bohemian Rhapsody toki kertoo myös bändin kasvutarinan. Keskiössä on Farrokh Bulsara, joka muuntautuu nuoresta, isoista hampaista kärsivästä pakipojasta yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista rockmuusikoista. Tämä ei käy helposti. Varmavisioisen ja kunnianhimoisen bändin tiellä on esteitä, kuten mitään mistään ymmärtämättömiä levy-yhtiöpomoja, jotka haluavat vain varmoja radiohittejä.


Suurimmaksi haasteeksi muodostuu kuitenkin menestys ja sen käsitteleminen. Mercuryn ympärillä pyörivät, juonittelevat hännystelijät ja yhä railakkaammaksi muuttuva bile-elämä saavat kaverusten välit rakoilemaan. Vasta HIV-tartunnan myötä elokuvan Mercury kasvaa ihmisenä julkisuuskuvaansa suuremmaksi. Hän riisuu naamiot läheistensä edessä, mutta paradoksaalisesti nousee sitäkin palvotummaksi. Mercuryn yhtä aikaa röyhkeään ja raja-aitoja kaatavaan, mutta toisaalta hiljaa kärsivään julkiseen hahmoon on yhdistynyt paljon messiaanisia tarinaelementtejä ja ne ovat vahvasti läsnä myös elokuvassa.

Näyttelijätyö on onnistunutta. Rami Malek onnistuu ristiriitaisen hahmonsa tulkitsemisessa. Pöyhkeän rokkikukon lisäksi nähdään myös ujo, vetäytyvä ja yksinäinen mies. Malekilla voi hyvinkin olla mahdollisuudet Oscar-ehdokkuuteen. Vaikka kyseessä on bändi-, ei elämäkertafilmatisointi, ovat muut bändin jäsenet huomattavasti pienemmissä rooleissa. Gvilym Lee, Ben Hardy ja Joe Mazello ovat kuitenkin onnistuneet sukeltamaan hyvin muusikoiden nahkoihin. Erityisesti Lee ja Mazello ovat paikoitellen suorastaan hätkähdyttävästi esikuviensa näköisiä ja oloisia. Keskeinen rooli on myös Mary Austenia esittävällä Lucy Boyntonilla.

Jos haluaa nähdä historiallisesti paikkansa pitävän bändikronikan, tuottaa Bohemian Rhapsody pettymyksen. Jos sen sijaan haluaa pitää hauskaa, liikuttua, nauttia Queenin musiikista ja tunnelmasta, toimii elokuva varmasti. Faneja muistetaan myös hauskoilla silmäniskuilla, kuten Mike Myersin roolilla Bohemian Rhapsodya tylyttävänä levy-yhtiöpomona:

No-one is going to be head-banging in the car to Bohemian Rhapsody!



Bohemian Rhapsody:
Ohjaus: Bryan Singer
Rooleissa mm: Rami Malek, Gvylin Lee, Ben Hardy, Joe Mazello, Lucy Boynton, Aaron McCusker, Tom Hollander
Levitys: Nordisk Film
Kesto 2h 14 min

Kommentit

  1. This is my first time pay a quick visit at here and
    i am genuinely happy to read all at single place.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti