Tarquin Hall: Vish Puri ja nauruun kuolleen miehen tapaus

Ensimmäinen Vish Puri -dekkari,Vish Puri ja kadonneen palvelijattaren tapaus oli yksi ensimmäisistä tänä vuonna lukemistani kirjoista. Joten sopii ihan hyvin, että tämä dekkarisarjan toinen osa, Vish Puri ja nauruun kuolleen miehen tapaus on yksi viimeisistä. Kirjoitin tammikuussa näin: Omat fiilikseni kirjasta ovat kahtalaiset. Kuten aiemmin jo totesin, itse juoni ei ollut kovinkaan kummoinen,  se oli jopa hieman tylsä. Mutta toisaalta Vish Puri kumppaneineen ja koko heidän maailmansa oli kiehtova. Ehkä ensimmäinen kirja oli vasta alustusta ja seuraavissa on jo enemmän menoa ja meininkiä? Puitteita joka tapauksessa on vaikka mihin.

Nauruun kuolleen miehen tapaus oikeastaan vahvisti aiempia mietteitäni. Vish Puri on virkistävä hahmo ja kirjan maailma tarjoaa kiehtovan kurkistusreiän tämän päivän Intiaan. Luen eksoottisesta maasta (jossa en ole itse käynyt), sen tavoista, uskomuksista ja yhteiskunnallisesta tilanteesta erittäin mielelläni, mutta itse dekkariosasto ei jostakin syystä jaksa herättää tarpeeksi kiinnostusta.

Tällä kertaa tosin selvitettävä murhamysteeri oli jo lähellä onnistumista. Kiitosta voi antaa jo kirjan nimestä: Nauruun kuolleen miehen tapaus herätti mielenkiintoni välittömästi. Alkuasetelma onkin oikeasti todella jännittävä. Kesken naurujoogaryhmän puistokokoontumisen taivaista laskeutuu Kali, tuhon jumala ja surmaa yhden ryhmän jäsenistä, Tohtori Jhan, joka tunnetaan rationalismin puolestapuhujana ja "gurunmurtajana". Koska guruja Intiassa riittää, riitti Jhalla myös vihamiehiä. Yksityisistä yksityisin etsivä (luotettavuus on tunnussanamme) Vish Puri ei usko jumalan ilmestymiseen vaan alkaa selvittää tapausta.

Ensimmäisessä Vish Puri -kirjassa esiteltiin Intian murrosta erityisesti yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Epäkohdat, kuten ihmisten eriarvoisuus, köyhyys, viranomaisten korruptio ja tehottomuus olivat keskeisessä osassa. Nauruun kuolleen miehen tapauksessa nämä asiat todetaan ohimennen itsestäänselvyyksinä (tai ehkä lukija tekee niin) ja huomion pääpaino hengellisyydessä. Hengellisyys, henkisyys ja uskonnollisuus ovat edelleen keskeisiä elementtejä Intiassa, vaikka länsimainen kaupallisuus ja maallistuminen valtaavat suurissa kaupungeissa sijaa. Toisaalta tällainen uhkaavana koettava sekularisaatio ajaa toiset yhä voimakkaammin etsimään hengellisyyttä ja tähän markkinarakoon kaikenkarvaiset gurut, joko oikeat tai huijarit, iskevät.

Vish Puri on hyvin rationaalinen mies ja yksityisetsivä, joka ei mene halpaan hyvinkään toteutettujen trikkien edessä. Hän jatkaa uutterasti totuuden etsimistä, vaikka mitään järkiselitystä ei näyttäisi olevankaan näköpiirissä. Toisaalta juuri Vish Purin hahmossa konkretisoituu Intian hengellinen ristiriita. Kun on kyse Purin lähipiirin hyvinvoinnista, kuoriutuu hänestäkin yksityisetsivän kova ulkopinta ja kaipuu ihmeeseen saa ylivallan. Tämä ei toki ole pelkästään intialainen vaan pikemminkin yleisinhimillinen piirre.

Kahden Vish Puri -dekkarin jälkeen alkaa näyttää selvältä, että itse salapoliisitarinat eivät jaksa koukuttaa minua mukaansa. Vaikka tämän kirjan lähtökohta oli hyvin kiinnostava, ei jännite säilynyt tarinan halki yllätyksellisyydestä huolimatta. Sen sijaan tapahtumien miljöö lukuisine aisteja hivelevine yksityiskohtineen: maut, tuoksut, värit, vieraskieliset termit ja huudahdukset jne. ovat kiehtovia eritoten yksitoikkoisen Suomen talven pimeimmässä pisteessä. Hallin yhteiskunnallinen ja kriittinen, toisaalta mielestäni hyvinkin objektiivinen ote kerrontaan on kiinnostavaa ja sivistävääkin. Jos siis tartun seuraavaankin Vish Puriin, tapahtuu se näistä kahdesta syystä ja osin myös muutamien mainioiden henkilöhahmojen ansiosta. Dekkarinälkään ja toiminnan tarpeeseen luen jotakin muuta.

Ps. En löytänyt ainakaan e-kirja -versiosta tietoa siitä, kuka on Vish Puri -kansien takana. Mutta kuka hän onkin, kiitokset kansista. Ne sopivat kirjoihin hyvin, ovat houkuttavia ja yhtä aisteja hiveleviä kuin kirjatkin ovat!

Tarquin Hall: Vish Puri ja nauruun kuolleen miehen tapaus
Gummerus 2013
Elisa Kirja e-kirja 
244s.
Suomentaja Tero Valkonen