Se on sitten kesä (toukokuusta ja parhaan kommentin palkinto)


Kuten huomaatte, täällä on nyt vähän eri näköistä. Tein keltaisen perhosen kanssa varmasti oman ennätykseni, mutta nyt kaipasin blogin ulkoasuun jotain säpinää. Ajattelin jotakin simppeliä ja yksinkertaista ja päädyin lopulta krumeluureihin, kukkasiin ja pilkkuihin! En ole vielä ihan vakuuttunut tästä uudesta romanttisesta ilmeestä, joten älkää ihan hirveän kovasti järkyttykö, jos muutoksia tapahtuu.

Mutta se näistä pinnallisista, mennään asiaan.

***

Toukokuu oli melko tuskainen lukukuukausi. Aikaa lukemiselle ei tuntunut olevan ja siksi useankin kirjan lukeminen tahtoi olla tökkimistä. Kuvaavaa onkin, että esittelin kaksi e-kirjaa ja yhden äänikirjan. Se kertoo siitä, että lukeminen oli toukokuussa enemmänkin oheistoimintaa kuin nautittavaa uppoutumista.

Kuukauden kiistatta paras oli Sirpa Kähkösen Mustat morsiamet, ensimmäinen lukemani täyspitkä e-kirja muuten. Ihastuin lukemaani niin, että Kähköstä on luvassa lisää myös kesäkuussa.

Kuukauden klassikon titteliä pitää Henrik Ibsenin Nora, niin ikään e-kirjana luettuna. Se oli nopea luettava, muttei herättänyt kovin suurta ihastusta.

Keväisten iltojen lenkkiseurana minulla oli Matti Röngän Väärän maan vainaja. Pidin Röngän tyylistä, mutta ihan eniten pidin lukijana toimineesta J-P Palosta!

Historiaa mahtui toukokuuhun kahden kirjan verran. Sattumalta molemmat veivät dekadenttien taiteilijoiden maailmaan. Alkukuussa tunnelmoin idolini Freddie Mercuryn elämäkerran (Laura Jackson) kanssa, sitten sukelsin Kirjailijoiden Helsinkiin (Eino Leino).


Loppukuu meni Elif Shafakin Kirottua Istanbulia tahkotessa. Lukukokemus ei ollut helppo, mutta vaivansa arvoinen kuitenkin.

Sen jälkeen olikin paikallaan tarttua johonkin takuuvarmaan, eli Tuomas Kyrön Miniään.

Miniä sai minut pohtimaan kaupunkilaisuuden ja maalaisuuden välistä identiteettiristiriitaa. Koska huomasin lukeneeni aiheesta enemmänkin, löytyy tätä suomalaisuuden yhtä perusdilemmaa syväluotaavia teoksia oikealta kesäkuun linkkivinkeistä. Miniän ja Mustien morsiamien lisäksi ehdotan aiheesta kiinnostuneille luettavaksi Miika Nousiaisen Metsäjättiä (pikkukaupunki tai maaseutu, Suomen tapauksessa sama asia) ja Arvid Järnefeltin Isänmaata. Nämä luettuasi huomaat, että asiat ovat muuttuneet sadassa vuodessa lopulta varsin vähän, ainakin tässä asiassa.

En ole unohtanut KBF-keskustelun parhaan kommentin palkintoa, vaikka joku on saattanut sitä jo epäillä. Toukokuussa keskusteltiin bloggaajaidentiteetistä.
(Onkohan minulla joku identiteettikriisi päällä, kun tämä tuntuu nousevan nyt niin voimakkaasti joka asiassa esiin!)
Tällä kertaa parhaan palkinnon saa sosiaaliseksi ja lörpötteleväksi bloggaajaksi itseeän kutsuva Katja Lumiomena-blogista, onneksi olkoon! (Paketti tulossa...!)
Kiitos kaikille muillekin hienoista kommenteista! Ja tervetuloa kaikille uusille lukijoille!

***
Lopuksi vielä muutama sana kesäkuusta. Olemme aivan aluksi reissussa ja suunnitelmissa on matkustelun lisäksi vino pino kirjoja ja ihania kirjallisia kohtaamisia :) Reportaasia on luvassa joko jo pitkin matkaa tai sitten kotiinpaluun jälkeen.
Jo luvatun Kähkösen lisäksi tulossa on ainakin Robert Harrisia. Jorin haasteen myötä myös Arto Salminen kuuluu tämän kuun lukemistoon, kunhan vain kirjastoon ehdin. Myös muutama lupaava historiallinen romaani on odottamassa, joten luettavaahan riittää, ajasta en mene takuuseen!


Ostin oikein tämmöisen lukutuolinkin terassille. Taitaa vaan olla niin monta pihaprojektia tälle kesälle suunnitteilla, ettei paljon ehdi ulkona lueskelemaan. Tai ehkä keskityn tästä käsin työnjohdollisiin tehtäviin ;)

Yours,
Amma

Kommentit

  1. Tuo maalaisuus-kaupunkilaisuus dilemma on muuten tosi kiinnostava! Jotenkin koen, että se koskettaa enää selvästi vain maalta alun perin kotoisin olevia ihmisiä, varsinkin pääkaupunkiseutu on niin urbanisoitunut. Ja toisaalta juuri koko siellä elämänsa asuneiden kanssa huomaa itse ne suurimmat maalais-kaupunkilaiserot.

    Olisi kiva, että ko. teemaa sivuavia kirjoja kirjoitettaisiin enemmänkin. Maalaisikäluokat tosin pienenevät koko ajan....

    VastaaPoista
  2. Oi, mahtavaa! Kiitos, sanoo lörpöttelijä. :)

    Sinun kesäkirjavinkeistäsi Metsäjätti on sellainen, jonka haluan ehdottomasti lukea. Ja Kähkösen kolme romaania lukeneena mietin, että olisiko tänä kesänä Neidonkengän vuoro. Ainakin se kiinnostaisi.

    Maalais-kaupunkilais-dilemma on mielenkiintoinen. Minulla on aina ollut toinen jalka maalla, toinen kaupungissa (tai ehkä lapsuuteni mansikkapitäjässä koko kaupunki pitäisi laittaa lainausmerkkeihin...) - nytkin asun pääkaupunkiseudulla, mutta kaurapelto ja hevostalli ovat lähempänä kuin yksikään kauppa tai kerrostalo. Minusta tuntuu, että monissa lähimenneisyyttä käsittelevissä romaaneissa on aina jollakin tasolla pohdittu kaupunkikulttuurin tuloa. Tätä aihetta pitääkin alkaa miettiä hieman tarkemmin.

    Ihanaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti