Mitä naisen tulee tietää tyylistä
Ei puhettakaan siitä, että olisin epäillyt tyylikkyyttäni lampsiessani paksuimmissa mahdollisissa toppavaatteissa, meikeittä ja tukka kampaamatta markettiin ruokaostoksille. Mutta ajattelin, että eipä vara koskaan venettä kaada ja poimin ostoskärriini tämän opuksen. Sitä paitsi voiko tätä kantta kukaan vastustaa?
Karen Homerin Mitä naisen tulee tietää tyylistä on kaunis, pieni ja kepeä, täydellinen vaikkapa käsilaukkuun. Jonka tulee tietysti olla aitoa nahkaa. Satsaa laatuun, neuvoo Homer. Mutta varo, jos ostat Pradan, näytät jalkapalloilijan vaimolta tai jos päädyt räikeään Louis Vuittoniin, epätoivoiselta wannabeltä, joka yrittää näyttää rikkaammalta mitä todellisuudessa on.
Kirja osoittautui koukuttavaksi, hauskaksi ja hyödylliseksikin hyvän mielen teokseksi. Joskin selväksi tuli, ettei minusta koskaan tule tyylikästä. En kerta kaikkiaan suostu pukeutumaan pääsääntöisesti mustaan, valkoiseen ja beigeen, kotioloissakin suoriin housuihin ja ylellisiin neuleisiin (mieluiten kashmir, pesetä pesulassa) tai luopumaan kirpparilöydöistäni. En. Tosin Homerin mukaan tyylikkääksi ei voi tullakaan alle kolmekymppisenä, joten onhan tässä vielä aikaa olla ihan luvan kanssa tyylitön.
Vaikka Homerin käsitys tyylikkyydestä on mielestäni melko kapea, on siinä tietysti perääkin. Tottahan toki Audrey Hepburn ja Grace Kelly olivat tyylikkäitä, mutta voihan sitä olla tyylikäs jotenkin räiskyvämmälläkin tavalla, voihan?
Jotkut ohjeet saivat minut näkemään punaista, mutta kaiken kaikkiaan kirjailija on tolokun immeinen. Ei kauneusleikkauksia, ei tupakkaa, illallisilla on tärkeintä hyvä ruoka, ei asu, jossa ei voi syödä. Älä juokse pintamuodin perässä, se ei ole koskaan tyylikästä. Ihminen ei tarvitse kasoittain halpoja muotirytkyjä, jotkä näyttävät pian kamalilta, mikäli siis ovat vielä ehjiä. Tyylikkyys ei ole kiinni vartalonmuodosta tai koosta, olennaista on olla peilin edessä rehellinen itselleen, valita sopivan kokoisia vaatteita ja välttää vaaleanpunaisia spandexhousuja. Älä koskaan ota tyyli-ikonikseksi naista jolla on silikonit, Homer lataa.
Kirjassa jaetaan myös ihan oikeasti hyödyllisiä vinkkejä: mistä löytää edullisia, mutta laadukkaita tuotteita, milloin pääsee hyötymään alennusmyynneistä kaikista parhaiten ennen muita (buahhahhah, en paljasta tätä teille muille!), mistä tuntee laadukkaan vaatteen ja kuinka monta vaatetta onnistuneeseen business-tyyliin tarvitaan.
Huimaan kolmen ja puolen euron hintaan ostettuna tämä teos oli ehdottomasti hintansa väärti. Oikeastaan ajattelin alun perin jakavani tämä lukemisen jälkeen palkintona tai arpajaisvoittona jollekin muulle tyylikkäälle naiselle, mutta tarkemmin ajateltuna taidan pitää tämän kuitenkin itselläni. Kuten sanottu, ei vara venettä kaada ;)
Karen Homer: Mitä naisen tulee tietää tyylistä.
Ajatus Kirjat, Gummerus 2009 (Things a Woman Should Know About Style 2003)
Suom. Ilona Ruskoaho.
Pssst. Huomasin juuri pukeutuneeni suoriin housuihin ja ylellisen pehmeään neuleeseen...EI! Tämä kirja toimii salakavalasti ja muuttaa minut pian Coco Chaneliksi! Onneksi tämä neule on edes kirpparilta hankittu...
Mulla olis NIIIIIIIIIIIIIIN tarvetta tuolle kirjalle -_- Pitänee käydä etsiskelemässä jos jostain osuisi käteen, varsinkin kun hintakaan ei päätä huimaa.
VastaaPoistaIhana Audrey <3 Minä luotan yleensä juhlapukeutumisessa Audrey-tyyliin (olen jo löytänyt nettikaupan, mistä saan tilattua itselleni hääpuvuksi Funny Facen hääpuvun!) mutta kyllä ehdottomasti tyylikäs voi olla räiskyvämminkin, sanon minä.
VastaaPoistaMistä löysit tämän ihanuuden?
ps. Suosittelen sinulle Kathleen Tessaron kirjaa Eleganssi
Hih... Olipas hauska postaus. Jota luonnollisesti luin suosikki-Chanelissani, helmet kaulassa...
VastaaPoistaTalvi on kyllä sellaista aikaa että siitä on tyyli kaukana, tukka lytyssä pipon alla, naama punaisena ja mukava kerros toppavaatetta päällä. Pienenä lisänä tietysti sään mukaiset kengät jotka varmaan saisivat jotkut muotiguruista pyörtymään. :D
Mutta eikös Coco muuten juuri julistanut tyylin ja vaatteiden käytettävyyden ilosanomaa? Ja tärkeintä kai on asenne, eikö? Aika epätoivoista...
Olipas hyvä ja varsinkin hyvälle tuulelle tekevä kirjoitus! :) Kolmen ja puolen euron sijoitukseksi tämä kirja oli siis todellakin hintansa väärti ja enemmänkin.
VastaaPoistaMinusta ei saisi tyylikästä tekemälläkään. :D Oma "tyylini" on varsin travellerityyppistä (en nyt tässä tarkoita kuitenkaan mitään Putouksen Mr. Mallorca -tyyppistä havaijipaitaratkaisua, vaan rentoja vaatteita joissa on mukavaa olla ja liikkua pitkäänkin) viimeisteltynä pienellä ripauksella rock-henkeä. Useimmiten minut kuitenkin näkee koiralenkkivermeissä tai virman tarjoamassa tummansinisessä pyjamassa, joten tyylikkyydestä ja minusta tuskin koskaan voi puhua samassa lauseessa. :D
Jos kuitenkin joskus lukisin tuon kirjan, olisikohan minullakin toivoa? Löytäisinköhän itseni mahdollisesti ostamasta elämäni ensimmäistä kashmirneuletta? :)
Tulin vielä peesaamaan Linneaa ja suosittelemaan Tessaron Eleganssia. Se sopisi tämän kirjan kaunokirjalliseksi jatkeeksi täydellisesti, ja on kerrassaan mainio kirja muutenkin! :)
VastaaPoistaSiis huomio kaikki tyyliä kaipaavat tytöt! Löysin tämän Prismasta ALE-hyllystä, sinne siis!
VastaaPoistaItse asiassa olen aivan varma, että Homer antaisi meille synninpäästön, sillä hänkin peräänkuuluttaa käytännöllisyyttä tietyissä tilanteissa ja olettaisin, että kahdenkymmenen asteen pakkanen jäätävällä tuulella on sellainen tilanne. Minusta ainakin näyttää vähän naurettavalta, jos olosuhteet ovat suoraan Siperiasta ja joku sipsuttelee menemään ohuissa vaatteisssa. Siis arkena, juhlat ovat erikseen.
Mutta kuten sanottu, huomasin jo alitajunnassani noudattavani ohjeita ja äsken jo selailin Elloksen kuvastoa ihan uusin silmin. Paitsi hetkonen, mitäs siitä Elloksesta sanottiinkaan... ;)
Niin ja kiitos kirjavinkistä Linnea ja Sara!
VastaaPoistaIhana postaus! (Jotenkin uutta, raikkaan oloista Ammaa! Ehkä kevät jo kolkuttaa?? Olen epätoivoinen ja etsin kevään merkkejä joka paikasta...)
VastaaPoistaTäällä kaivataan myös tyylin kehittämistä, mutta vähän ehkä erilaisen tyylin ;)
No voihan nenä! Nyt aloin ajatella tätä kepeyttä, entä jos huomenna olenkin taas tavallisen talvisen raskasmielinen? KÄÄK! :D
VastaaPoistaJoo, ei ehkä minustakaan sukeudu Jackie O:ta, mutta pääasiahan on, että kehittyy oma tyyli:)
Minäkin meinasin ensimmäiseksi kiljahtaa, että mistämistämistä, mutta Prismasta siis! Vaikuttaa tosi hyvältä, kiitos siis vinkistä, yleensä tämmöiset kirjat ovat vähän teennäisiä mutta tämä vaikutti loistavalta :). Oma pitkäaikainen suuntaus on lopettaa halparättien ostelu ja suunnata kohti sitä kestävää kaunista vaatekokoelmaa. Tosin lähinnä työvaatteiden suhteen siis, kotona ja maalla farkut, kollarit ja t-paidat tulee varmasti olemaan ne käytetyimmät vaatteet edelleen :).
VastaaPoistaOle hyvä, Tessa! Minullakin on samanlainen pitkäntähtäimen suunnitelma, kunnes sitten erehdyn kantamaan naapurimaan houkutusmaailmasta "löytöjä". No syytän sitä alle 30-vuoden ikää ;)
VastaaPoistaAmma, älä nyt vaan sano, että kashmiria ei voi pestä itse käsin hienopesuna,sillä ostin elämäni neuleen Hahnilta. Se on niin iiiiiihana!
VastaaPoistaSe on kiintoisaa, että Audrey on tässä kannessa kuin tyyli-ikonina, sillä oikeasti hän oli aika oudon näköinen. Kirjassa Seurapiirien kuningatar - Grace Kelly, kerrotaan, miten filmiyhtiö pakotti Hepburnin tuohon luonnottomaan meikkiin, jossa hennoilla kasvoilla oli järisyttävät mustat, paksut kulmakarvaviivat. Kaikkea samaa yritettin myös Kellylle, mutta hänellä oli kotipohjana niin kova itseluottamus, että hän kieltäytyi ja päätti ulkonäöstään itse. Minusta Grace Kelly oli niin kaunis elokuvassa Takaikkuna, että melkein henkeä salpaa.
Arvostan Audrey Hepburnia kovasti ihmisenä, tein hänestä myös elämänkerran, joka on loistava ja kertoo paljon naisesta kulissien ja oudon meikkinaapion takana. Tyyli-ikonina ja filmitähtenä hän ei ole yhtään minun suosikkini, mutta sitäkin enemmän Unicefin -lähettiläänä ja itsenään.
Leena, kyllä varmaan voi pestä, jos osaa. Se oli suositus:)
PoistaAudrey taidittiin mainita tyyli-ikonina pukeutumisensa osalta, ei meikin. Homerin mielestä arkikäyttöön riittää meikkivoide, puuteri ja ripsiväri.
Ai niin, Grace Kelly on ihana ja niin on Takaikkunakin :)
PoistaMinulta löytyy tämä sama kirja hyllystäni, ja taisin itsekin sen ostaa aikoinani aika edullisesti. Mukavan tekstin tästä kirjoitit, täytyykin varmaan lukaista se taas läpi, tämä talvi on saanut minussa taas esiin sellaisen turhankin mukavuuden haluisen ihmisen ;)
VastaaPoistaJenni, kyllä nämä pakkaset ovat varmaan saaneet tiukimmatkin tyylitaiturit taipumaan!
PoistaSiksi jätin tämän itselleni hyllyyn. Tähän on mukava palata myöhemmin, kun ikä, mieltymykset ja elämäntilanteet vaihtelevat.
Tyyliseikoista on hauska lukea aina välillä ja hakea inspiraatiota oman vaatekaapin suhteen. Omana muotiraamattunani pidän muutama vuosi sitten hankkimaani Style Clinic -kirjaa, jossa käydään läpi vaatteet jotka jokaisella pitäisi vaatekaapissaan olla. Ja mitä enemmän kirjaa on selannut, niin on käynyt aika selväksi, että jos kaikki kirjassa mainitut seikat olisi kunnossa, niin vaatekaappi olisi kyllä niin ajaton ja kaikkiin tilanteisiin varautunut, mutta samalla myös persoonallinen. Suosittelen:) (Ja ehkä minäkin päivän kauppareissulla vilkaisen tuota arvostelemaasi kirjaa... :))
VastaaPoista