Kristian Helanen: Kolmen sanan saate
Tarvitsen sinua
Salamoiden lyödessä
Pieneen palaan
Taivasta
Odotan sinua
Myrskyn terävyys
Viiltäviä kynsiä
Kohti
Tarvitsen sinua
Pelastamaan pelosta
Väsyneillä voimilla
Kurkotan
Edeltävä runo, Kristian Helasen runoteoksesta Kolmen sanan saate poimittu, kertonee syvästä, epätoivoisestakin rakkaudesta, mutta itse näin siinä rukouksen.
Puhutellaanpa runossa ketä tai mitä tahansa, esimerkki kuvaa hyvin sitä, ettei Helanen pelkää tuoda runoihinsa suuria tunteita: äärimmäistä rakkautta, syvintä epätoivoa ja kaikkea siltä väliltä. Kirjan alkupuolella tämä tuntuu suorastaan ahdistavalta. Runoissa käsitellään menneisyyden haavoja, eikä valoisalta tunnu nykyisyyskään. Kolmiosaisen kokoelman edetessä tunnelma kuitenkin vapautuu. Kertojan on jo helpompi hengittää, ja niin on lukijankin. Teoksen takakannen mukaan kirja kertookin itsenäistymisen matkasta ja henkisestä kasvusta. Tämän voin allekirjoittaa.
Jos säkeissä tunteet läikkyvät lähes yli, on sanojen käyttö tiukkaa ja niukkaa. Olen itse pelkistetyn ilmaisun ystävä, mutta toisinaan mietin, missä menee runon ja ajatelman välinen ero. Toistuessaan runosta toiseen tiivis ilmaisu alkoi tuntua myös vähän yksitoikkoiselta, olisin kaivannut runoihin lisää variaatiota. Toiveeni toteutui aivan kirjan lopussa: suolainen virtaus huuhdo puhtaiksi unelmiin, on ikään kuin kommentaari, bonusliite. Näissä kolmessa runossa Helanen herkiää monisanaisemmaksi ja kommentoi kirjan alkupuolen tematiikkaa, kirjoittaa auki ne rivien välit, mitkä olivat lyhyemmässä muodossa kovin täynnä tukahdettua tunnetta.
Vielä aivan kirjan lopussa on yksi yllätys, nimittäin Jarmo Vanhasen sävellys KSS Kolmen Sanan Saate. Kirjailijan esittelystä selviääkin, että hän tekee yhteistyötä eri säveltäjien, muusikkojen ja kuvataiteilijoiden kanssa. Osien välistä löytyy Samu Kerimaan grafiikoita, joiden pelkistetty tyyli sopii hyvin runojen tiiviiseen ilmaisuun.
Kaiken kaikkiaan kirja on hallittu ja tyylikäs kokonaisuus ja runot ovat mielestäni helposti lähestyttäviä sellaisillekin lukijoille, jotka eivät runoja paljon lue. Vietin kirjan äärellä miellyttävän juhannusaamupäivän keskellä suvi-Suomea, ihastuen ihailemaan maisemaa.
Jos alkuun valitsin sitaatiksi runon, joka voisi olla vaikka apua huutava rukous, päätetään tämä postaus keveämmissä tunnelmissa. Tämän runon voisin kuvitella lausuvani vaikka häissä:
Keinutaan kuutamossa
Tutkitaan tuikkeita
Yhdessä vauhdissa
Pysytään
Lasketaan tähtiä
Väistellään pilviä
Piirretään kuvioita
Meidän
Sukelletaan avaruudessa
Käsi kädessä
Olemme yhteisessä
Ajassa
Kristian Helanen: Kolmen sanan saate
Bookss on Demand 2024
Kuvitus Samu Kerimaa, Musiikki Jarno Vanhanen
n.80s.
Jostain syystä (ehkä lähestyvän runon ja suven päivän vuoksi) olen viime aikoina miettinyt, että pitäisi hankkiutua runojen äärelle enemmän kuin mitä olen aikoihin tehnyt. Tuossa viimeisessä runossa on ihanaa tunnelmaa!
VastaaPoistaMinuakin runot vetävät puoleensa erityisesti kesällä!
PoistaKuulostaa sellaiselta runoudelta, josta pitäisin. Puhuttelevaa tekstiä.
VastaaPoistaJos nämä otteet resonoivat, kannattaa ehdottomasti tutustua.
PoistaOnpa kiva, kun esittelit runoteoksen. Itse olen lukenut aiemmin runoja paljonkin, mutta viime vuosina ne ovat jääneet kaunokirjallisuuden alle. Tuo viimeinen runo on aivan ihana. Lieköhän kirja tekijän esikoisteos? On hyvä, kun monia julkaisukanavia, mm. tämä Books on Demand.
VastaaPoistaSe näköjään unohtui mainita, on esikoisteos. Tosin ehkä kertoo jotakin tasosta, ettei sitä leimallisesti lukiessa ajattele esikoisteoksena. Runokirjojen saaminen kustantamojen listoille on tänä päivänä entistäkin hankalampaa, joten on hienoa, että kanavia ja julkaisutapoja on monia.
Poista