Kaisa Viitala: Klaanin vieraana



Kaisa Viitalan tuore historiallinen romaani Klaanin vieraana on jymypaukku!

Sen paremmin en taida kuvailla kirjaa, jota olisin heti ensimmäisestä sivusta lähtien ahminut eteenpäin keskeytyksettä, ellei muu elämä ja perhe olisi traagisesti repinyt
minua aina välillä irti 1700-luvun Skotlannista.

Kirjan päähenkilö Agnes on arvostetun perheen ainoa lapsi, syntymästä lähtien raajarikko. Tämän vuoksi hänelle ei ole odotettavissa menestystä avioliittomarkkinoilla, mutta Agnes on oppinut tulemaan mukavasti toimeen ja saanut rakastavilta vanhemmiltaan mahdollisimman hyvät eväät elämään. Kun Agnesin isää odottavat tehtävät Uudessa maailmassa, Agnes muuttaa asumaan setänsä luokse.

Sedän perhe ei kuitenkaan suhtaudu sukulaistytön fyysisiin rajoitteisiin yhtä avoimesti. Siksi onkin peräti kummallista, että eräissä tanssiaisissa ylämaalaisen klaanin päällikkö, mahtava Fingal MacTorrian osoittaa Agnesille erityistä huomiota ja pyytää tämän pöytäseurakseen. Ja vielä kummallisempaa on, että mies haluaa Agnesin ystävystyvän sisarensa kanssa. Erinäisten, aika järkyttävienkin vaiheiden jälkeen Agnes päätyy lopulta lähtemään tämän seuralaisena talven viettoon klaanin linnaan kauas Ylämaille.

Tekisi mieli kertoa tapahtumista vielä vaikka mitä, mutta yritän maltaa mieleni, sillä kirja kannattaa ehdottomasti lukea ja kokea itse. Kaisa Viitala, jonka kirjoja olen lukenut jo kauan sitten 1990-luvulla (Kaisa Ikolan nimellä julkaistut Hullu luokka -kirjat olivat suosikkejani), kuljettaa tarinaa vetävästi ja koukuttavasti. Tapahtumat ovat niin kutkuttavia, ettei kirjaa tosiaan malttaisi laskea käsistään. Henkilöhahmoja kuvataan reippaasti isolla pensselillä - hajuttomia ja mauttomia sivuhahmoja ei tässä tarinassa juurikaan ole. Muutenkin vanha linna kivisine portaineen ja salakäytävineen aineellistuu lukijan mielessä lähes käsinkosketeltavasti.

En ole minkäänlainen 1700-luvun Skotlannin asiantuntija, joten en osaa ottaa kantaa siihen, kuinka hyvin ja tarkasti historiankuvaus onnistuu. Mutta minuun se ainakin upposi kuin väärä raha.

Klaanin vieraana aiheutti minussa lukijana myös herkullista tunteiden ristivetoa: feministinä olin paikoitellen sitä mieltä, etten oikeastaan ehkä saisi nauttia kirjasta niin paljon kuin nautin. Kyllähän tarinaan monta genrelle tyypillistä klisettäkin mahtui. Toisaalta Agnesin kokemukset setänsä luona synnyttivät yllättävänkin rajuja tunteita, ihan aitoa ahdistusta. Tämä tuli vähän yllätyksenä, sillä en ole kokenut mitään vastaavaa itse.

Kaikista hienointa kirjassa oli se, että päähenkilöllä on merkittävästi elämää vaikeuttava vamma. Toki voisi spekuloida sillä, olisiko 1700-luvulla edes Agnesin taustoilla oleva nuori nainen voinut pärjätä yhtä hyvin kuin Agnes, mutta hällä väliä. Vielä 2020-luvullakaan ei nimittäin ole tavanomaista, että päähenkilö olisi jotakin muuta kuin able-bodied; vammaton henkilö. Ja herra varjelkoon, se vasta harvinaista on, että romanttisten tunteiden kohteena olevan päähenkilön keho olisi jotakin muuta kuin valkoinen, laiha tai keskikokoinen, vammaton jne.

Pidän Agnesin näkökulmaa siis myös yhteiskunnallisesti merkittävänä asiana.

Kirjailijalla itsellään on kokemusta harvinaisesta sairaudesta, joka rajoittaa elämää. Niinpä on syytä uskoa, että monet Agnesin kokemat ihmisten, joko hyvän- tai pahantahtoisuuttaan töksäyttämät asiat tai silkka ymmärtämättömyys on saanut inspiraationsa todellisista kokemuksista. Agnes (ja Viitala itse!) on loistoesikuva erilaisten vammojen tai sairauksien kanssa eläville, mutta myös meille monelle muulle. Kuten yllä kuvasin, erityisesti romanttisen kirjallisuuden henkilökuvasto on kovin yksipuolinen. Olkoonkin, että Agnes on monessa suhteessa myös etuoikeutettu, hänen pitkin kirjaa ihmisiltä saamansa hyväksyntä ja arvostus ihan omana itsenään tarjoaa varmasti lohtua monelle, erilaisten haasteiden kanssa kamppailevalle lukijalle.

Klaanin vieraana on ensimmäinen osa uudesta Nummien kutsu -sarjasta. On sanomattakin selvää, että vaikka tämä kirja tupsahti vasta painosta ulos, odotan jo seuraavaa osaa malttamattomana.


Kaisa Viitala: Klaanin vieraana
Karisto 2024
460s.

Kommentit

  1. Oi nyt vasta odotankin tätä malttamattomana tuolta kirjaston varausjonosta, kun kirjoitit tästä näin innostuneesti! Jotenkin skotlanti ja klaanit ovat aina kiinnostaneet minua ja nyt vielä yhdisttynä kiinnostavaan päähenkilöön, jolla on aivat omat haasteensa fyysisen rajoitteensa vuoksi, avot tämä kuulostaa kyllä todella lupaavalta :D

    VastaaPoista
  2. Ei ehkä minun juttuni, mutta on kyllä hienoa, että päähenkilöllä on vamma. Sellaisia kuvauksia ei liiemmälti ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Tästä käytiin myöhemmin tällä viikolla Kirjagramissa keskustelua,
      miten kirjallisuudessa yleensä ja tietyissä genreissä erityisesti kehot ja varsinkin naiskehot kuvataan varsin kapeasti tietyn muotin mukaan.

      Poista
  3. Kulostaa houkuttavalta ja koukuttavalta sarjan avaukselta. Hullu luokka -sarja on vanha tuttu, pitänee tutustua myös tähän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tykkäsit hulluista luokista, tykkäät tästäkin!

      Poista
  4. Kuuntelin ja luin tämän lopulta Pääsiäisen pyhinä sovelluksen kautta, enkä malttanut odottaa paperiversiota lainaan sinulta. Kiitos noron, mikä vieraili sopivasti pyhien aikaan perheessä ja oli melkoisen säätöä mökki olosuhteissa.

    Kirja itsessään oli kyllä tosi hyvä. Tykkäsin paljon. Harmi kun seuraavaa osaa pitää odotella varmasti jonkun aikaa.

    ❤️ Outi-Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ounou, ai teillä oli sitten sellaiset pyhät!

      Onneksi on ollut hyvä kirja! Seuraava osa taitaa tulla vuoden päästä, vähän joudutaan odottelemaan…

      Poista
  5. Kiitos kirjan esittelystä. Ihan hurahdin kirjaan jo tämän kuvauksesi perusteella. Skotlanti kiehtoo ja kun siihen liittyy vielä hyvä tarina, on tiedossa varmasti hyvä lukukokemus. - Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  6. Tämä kiinnostaa todella paljon. Historia yhdistettynä Skotlantiin on sellainen kombo, että Klaanin vieraana on varmasti lukupinossani!

    VastaaPoista
  7. Minulle tämä on kuulostanut lähinnä harlekiinikirjalta kunnes luin nämä kehusi! Eli ei sitten olisikaan ihan niin huttua kuin olen luullut. Pitää laittaa harkintaan uudessa valossa 😃

    VastaaPoista
  8. Pakkohan tää on lukea, ku vaikuttaa niin mahtavalta kirjalta!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti