Sofia Lundberg: Punainen osoitekirja

96-vuotias Doris Alm elää yksin tukholmalaisessa kerrostaloasunnossa kotiavun varassa. Suurin osa ystävistä ja sukulaisista on kuollut, ainoa elossaoleva sukulainen: siskon tyttärentytär Jenny asuu maapallon toisella puolella Yhdysvalloissa.

Äkkinäisen kotiavun työntekijän silmin vanhuksen elämä tuntuu jännityksettömältä ja persoonattomalta. Mutta näin ei suinkaan ole asianlaita. Doris on elänyt uskomattoman vaiherikkaan elämän ja hän päättää kirjoittaa tarinansa ylös punaisen osoitekirjan avulla. Vaikka nimi toisensa perään on vedetty yli ja lisätty merkintä 'kuollut', pitävät nimet takanaan monenlaisia tarinoita.

Sofia Lundberg johdattaa lukijan 1930-luvun Pariisiin ja sen muotimaailmaan sekä toisen maailmansodan aikaiseen Yhdysvaltoihin. Tarina pitää sisällään kiinnostavaa ajankuvaa ja suuria tunteita sekä tietysti elämää, ja ennen kaikkea kuolemaa mahtavamman rakkaustarinan.

Mielenkiintoista, miten joku romaani toimii ja joku ei. Kirjoitin varsin nihkeän arvion Valo jonka kadotimme -teoksesta. Jill Santopolon romaanin historiallinen aikajänne on tätä romaania lyhyempi, mutta silti nämä kaksi teosta sisältävät samantyyppisiä elementtejä. Kuinka ihmeessä on mahdollista, että toista kirjaa likimain inhosin ja toisesta pidin taas mahdottomasti?

Lundbergin kerronta on kypsää ja humaania. Aivan erityisesti pidin siitä, kuinka kauniisti vanhuutta ja elämän päättymisen lähenemistä kuvattiin. Tällaisia, vanhuutta ja arvokasta kuolemaa kuvaavia kirjoja ei kirjoiteta koskaan liikaa. Myös kirjan idea on mainio, sinänsä hyvin tavalliselta vaikuttavan hahmon ympärille rakentuu kiehtova menneisyys hyvin arkipäiväisen kapineen, osoitekirjan avulla. On helppo ajatella, että tuollaisia osoitekirjoja löytyy iäkkäämmältä väeltä liki jokaiselta. Kuinka monta tarinaa nimien ja osoitteiden taa kätkeytykään? Maltammeko pysähtyä ja kuunnella tarpeeksi?

Mikä tärkeintä, kirjan tarina rullaa sulavasti eteenpäin. Lundberg osaa pitää yllä lukijan mielenkiintoa, paljastaa sopivasti. Myös historiallisen Pariisin kuvaus on kertakaikkisen ihastuttavaa luettavaa, mutta siitä huolimatta kaunistelematonta ajankuvaa. 

Tätä kirjaa suosittelen lempeisiin kesäpäiviin ja valoisiin kesäöihin luettavaksi!

Sofia Lundberg: Punainen osoitekirja (Den Röda Adressboken 2017)

Otava 2018

316s.

Suomentanut Tuula Kojo