Terttu Autere: Kuolema Eedenissä

Epäilen vahvasti, että tämän kesän täydellisin kesäkirja on tässä! Kuolema Eedenissä vie jo kannellaan meren rantaan, 1930-luvun helteisille hiekkarannoille. Tarina sijoittuu Eeden-nimiseen täysihoitolaan, jossa keskiluokkaiset kaupunkilaiset viettävät joutilasta ja täydellistä terveyslomaa. Mutta kuinka ollakaan, paratiisin rauha rikkoontuu, kun tapahtuu murha.

Paikalle saapuu muistakin Terttu Autereen dekkareista tuttu lääninetsivä Juhani Kuikka ja paikalla sattuu olemaan myös Onerva Ojala, vastavalmistunut maisteri, joka opettajanpaikkaa etsiessään on pestautunut Eedeniin kesäapulaiseksi. Helteisen kuumina kesäpäivinä ja trooppisen hämyisinä kesäöinä leiskuu lempi, eikä sitä estä edes se tosiasia, että yksi hoitolan asukeista on murhattu, todennäköisesti toisen asukkaan toimesta.

Luin aiemmin keväällä Autereen tänä vuonna ilmestyneen Kaunis mutta kuollut -dekkarin, mutta tämä viime vuonna ilmestynyt teos oli jäänyt minulta välistä. Hyvä niin, sillä tämä oli aivan täydellistä lukemista helteisiin kesäpäiviin. Kuten jo aiemmin olen todennut, Autereen tyyli on iskevä yhdistelmä Komisario Palmua ja Agatha Christietä, hienostunut ja menneen maailman eleganssia henkivä. Miljöö maalautuu lukijan eteen kiehtovana, mutta hyvin kirjailija kuvaa myös henkilöitä, tällä kertaa Eedenin täyshoitolasukkaita ja henkilökuntaa. Ehkä tytärten ja vaimojen kommervenkkejä tuskailevat poliisimiehet menivät paikoitellen jo vähän liioitellun puolelle, mutta muuten en keksi kerronnasta moitteen sijaa. Myös arvoitus säilyi ratkaisemattomana loppumetreille saakka.

Kirjassa on myös hauskoja yksityiskohtia. Murhaa ratkotaan nimittäin muun muassa fiktiivisen kirjailijan ja keskeisen henkilön, Armas Laesteen kirjoittamien romaanien pohjalta, joista päästään lukemaan myös katkelmia. Toinen keskeinen sivuosan näyttelijä tarinassa on ruoka, nimittäin Eedenissä syödään paljon, usein ja hyvin. Keittäjä Hilda Karhun ajanmukaisista resepteistä parhaimmat on lisätty loppuun lukijoiden iloksi.

Vaikka sitä ei tekstissä suoraan sanota, on kirjassa kuvattu lomaparatiisi kovin paljon Terijoen kaltainen merta reunustavine hiekkarantoineen ja venäläisten aristokraattien rakennuttamine huviloineen. Asia alkoi kiinnostaa ja löysin netistä mielettömän hienoja kuvia maailmansotien väliseltä ajalta: miten upea paikka! Sen sijaan surulliseksi mielen vetivät kuvat nykyisistä Terijoen maisemista, kuinka huonoon kuntoon upeat huvilat ovat menneetkään. Onkohan Terijoelle sijoittuvaa kirjallisuutta kirjoitettu, nimenomaan kuvattu kulta-aikaa ennen sotaa ja alueluovutuksia? Jos jollakulla on tietoa, niin otan vinkit mielelläni vastaan!

Terttu Autere: Kuolema Eedenissä
Karisto 2016
315s.