Paperi T: post-alfa


Viime vuosina olen lukenut lyriikkaa vain vähän, jos ollenkaan. Omalle mukavuusalueelle jämähtäminen on kovin helppoa. Paperi T:n post-alfa oli kuitenkin yksi viime vuoden kiinnostavimpia kirjallisia ilmiöitä ja halusin ehdottomasti tutustua sen teksteihin. Ajatus kehittävästä epämukavuusalueesta koki kuitenkin melkoisen kolauksen huomattuani olevani hyvinkin vahvasti kotoisalla maaperällä.

Paperi T kirjoittaa, kuten kirjan nimestäkin voi päätellä, miehisyydestä postmodernismin tuolla puolen. Runoissa puhuu vuorotellen ja yhtä aikaa egoansa pullisteleva rap-hahmo ("ja heitän kesätoimittajaa emmalla, antaa tulla mulla on näitä 2") sekä ujo, herkkä, haavoittuva mies, joka etsii merkitystä itsestään ja maailmasta, haluaa toimia, mutta epäilee ja alisuoriutuu ("keltainen käy, punainen ja vihreä hermostuttaa").  Eniten epävarmuutta aiheuttaa rakkaus, jota kuvatessaan teksti on kauneimmillaan ja herkimmillään, ehkä myös perinteisimmillään. Välillä esille tulee taas räkänokka, joka ehkä vähän juicemaisesti takertuu suhteen viimeisinä päivinä asioihin kuten ovenkarmeihin ja sohvankulmaan.

Sykähdyttävimmillään teos kuvaa epävarmuuden aikakautta, jolloin kaikki on ulottuvilla, mutta kuitenkaan ei mikään. Runojen minä haluaisi olla mies, joka rakentaa talon, mutta siihen hän ei pysty. Hän haluaisi muuttaa maalle, missä toiselle voisi huutaa, ilman että naapurit kuulevat. Bileistä ei voi lähteä kuitenkaan kotiin, koska silloin voi missata kaiken. Minä tekee tiukkaa pesäeroa lapsuuteen ja nuoruuteen. Hän ei pelkää sängyn alla olevaa hirviötä, vaan itseään. Mauno Matokin oli täysi luuseri. Minä odottaa elämän alkavan, mutta mitään ei kuitenkaan tapahdu. Minä on hukassa ja huijattu ("olemme pahoillamme, sukupolvenne oli amputoitava"). Minä haluaa jättää merkin itsestään, muuten ei jää mitään.

Jonkinlaisena avaimena teokseen ja sen tulkintaan ajastamme pitäisin seuraavaa runoa:

haluan uskoa jokaiseen pop-uppiin ja nigerialaiskirjeeseen
haluan että ansaitset satoja tuhansia dollareita
seuraavan 10 päivän aikana
spämmi on spämmiä vain jos päätät niin
our biggest ever summer sale
facebookin seinät kaatuu päälle
ja läppärin ruudulla pyörii taas hinttiaurinko
pelkään et sanon jotain tyhmää
ja joku tyyppi twitteristä tuhoaa mun elämän
voidaanko kommunikoida vain giffeillä
ahistaa.jpg
1000 tykkäystä ja yksikään niistä ei oo sulta
mitä jos elämäni rakkaus lähestyy mua inbox-viestillä
muista tarkistaa others-kansio

Luettuani tämän aina uudestaan ja uudestaan, katsottuani sen jälkeen uutiset (ja tarkistettuani some-tilini), herää kysymys: eikö koko aikamme ole yhtä vaihtoehtoista faktaa?

Paperi T (s.1986) tiivistää paitsi aikaamme myös oman sukupolveni, kasarin lapsien, sukupolvikokemusta häikäisevän hyvin. Runoja lukiessa ja kirjaa selatessa mieleen nousee alati uusia ajatuksia ja tuntuu, että teos vaikuttaa melkein parhaiten sieltä täältä selattuna. Sitä tukee myös kirjan taitto, joka kelluu kuten ehkä mekin, hyppelehtii riviltä toiselle, välillä sivun väliin jättäen. Typografia ja sijoittelu on osa lukukokemusta, mutta vaikka myös kuvarunollisia elementtejä käytetään, on tekstien kaikista voimallisin osa sisällössä.

Jos 2010-luvun runous on tällaista, sitä pitää ryhtyä lukemaan enemmänkin. Post-alfan aion kuitenkin ensitöikseni hankkia omaan kirjahyllyyni. Olen varma, että se tullaan muistamaan vielä vuosienkin päästä teoksena, joka kiteytti 2010-luvun ihmisen mielenmaisemaa poikkeuksellisen hyvin.

Muitten bloggaajien mietteitä ja kiinnostavaa pohdintaa runojen ja rapin suhteesta:
Tiia ja Tommi
Tuijata
Opus eka
Katri

Paperi T: post-alfa
Kosmos 2016
96s.

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Onpa hyvä että linkitit tämän tuonne ryhmään, sillä olen aika varma ettei kommenttini ollut tarkoitus alunperin lähteä noin lyhyenä...
      post-alfa oli lukukokemuksena sellainen, että mulla jäi pää vähän tyhjäksi. Tosi vaikea jäsentää ajatuksiaan...No, onneksi se on vielä tuolla omassa hyllyssä ja siihen voi uppoutua uudestaan. Meillä oli niitä alkuun kaksi, sillä Tommi tilasi ja itse pyysin a-kappaleena. Ehkä se jossain vaiheessa alkaisi tuottamaan enemmän ajatuksia. Sä olet tosi hyvin onnistunut kuvailemaan post-alfaa, runoudesta ei ole kovin helppo kirjoittaa :D Kirjan ulkoasu on upea ja jo ihan senkin takia kannattaa hankkia hyllyyn. Tietty sisällönkin, hah.
      Tiia

      Poista
    2. Hih, ajattelinkin, että olikohan tästä jäänyt jotain pois 😄
      Luulen, että tämä on sellainen teos, joka ei ehkä jätä kovin suurta muistijälkeä, jos sen lukee alusta loppuun niin kuin romaanin. Ainakin minulle tekstit alkoivat "puhua" eniten sitten kun vain selasin kirjaa sitä sen kummemmin ajattelematta.
      Ulkoasu on tosiaan tyylikäs ja viimeisen päälle mietitty.

      Poista
  2. Runoja tulee luettua liian vähän. En ole tätäkään lukenut, muta näytteen perusteella vaikuttaa enemmän paperille laitellulta tekstiltä, joka olisi tarkoitus räpätä/puhelaulaa, eikä lukea hiljaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tulee. Minulla on nyt selkeästi vähän sellainen vaihe, että pitää kokeilla uutta. Romaanien suhteen olen kovin nihkeä nykyään, mutta kun lukee itselle vieraampaa kirjallisuutta, tulee helposti yllätyttyä positiivisesti.

      Kyllä minä luin nämä ihan hiljaa ja makustella mielessäni, en kyllä osaakaan räpätä, joten ei ollut vaihtoehtoja. Mutta varmasti PaperinT:n tausta tekstintuottajana näkyy.

      Poista
  3. En ole tätä itse lukenut, mutta joku kirjoitti postaukseen, että Papru käyttää ilmaisua "Bergman and chill" - se kuulosti lupaavalta. :D Kun luin tekstiäsi väkisinkin tuli mieleen Johannes Ekholmin Rakkaus niinku. Olen katsellut tätä kokoelmaa kirjakaupassa, mutta mustat sivut ei oikein innosta.

    Veikkaan, että tämä on tarkkaa havaintoa ajastamme, mutta onko se myös muuta. Kestääkö tämä vuoden, kaksi tai kauemmin. Aika näyttää. Ainakin mahtavaa, että tätä on porukat lukeneet ja ostaneet paljon.

    Jos runot kiinnostavat, niin blogissani on parhaillaan menossa runohaaste.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, Paperi T:llä on juuri tuollaisia ilmaisuja ja intertekstuaalisia viitteitä. Tasoja löytyy.
      Ulkonäkö on poikkeava, mutta omaa lukemistani mustat sivut eivät haitanneet. Tilanne olisi toki eri, jos tekstiä olisi enemmän.
      Pitääkin tulla tutustumaan haasteeseesi, hyvät vinkit olisivat tarpeen!

      Poista
  4. Tätä kirjaa on vain vaikea lukea hämärässä, kun sivut ovat mustat ja teksti valkoista.

    VastaaPoista
  5. Hmm, vaikuttaa hieman kiintoisalta. Sen verran, että jos tulee eteen, voisi ainakin selailla ja sitten miettiä otanko mukaani tarkempaan syyniin. Lainaamassasi pätkässä on mielenkiintoista sana-asettelua, joka pureutuu hyvin aikamme ilmiöihin. Piti hieman googletella, sillä Paperi T ei sanonut minulle mitään ennestään. Nyt olen taas piirun verran tietoisempi. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattas ehdottomasti selata, jos kirja sattuu käsiin, selailemalla pääsee jo hyvin jyvälle teoksesta.
      Ei Paperi T ole mullekaan mikään erityisen tuttu henkilö, olin joskus kuullun ko. rap-artistista, mutta varsinaisesti rekisteröin vasta kirjan myötä.

      Poista
  6. Voi juku, kuulostaa kiinnostavalle. Itse olen täysin pihalla räpistä, mutta tuo siteeraamasi runo on hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole minäkään kovin perillä nykyräpistä, mutta tämä teos puhutteli. Jos siis tykkäsit tuosta pätkästä, kannattaa ehdottomasti tutustua teksteihin enemmänkin!

      Poista
  7. Minulla odottaa tämä hyllyssä. Luen lyriikkaa ja runoja muutenkin aivan liian vähän, mutta tämä kiinnostaa jo siinä mielessä että tästä on puhuttu niin paljon. Ihan pian <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Kiinnostavaa päästä lukemaan, mitä pidät näistä runoista! <3

      Poista
  8. Olen itsekin onnettoman huono runojen kanssa, aika paljon varmaan kertoo se, että ainoa viime vuosina lukemani on ollut Antti Holman Kauheimmat runot. Että juu. Luulen, että tää Paperi T:n Post Alfa voisi olla juuri se, mihin olisi seuraavaksi turvallista tarttua, jotain tutun oloista ja silti uutta ja hieman turvallisesta poikkeavaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole lukenut edes niitä Kauheimpia runoja 😊 Joten joo, voit ottaa tämän turvallisesti lukuun!

      Poista
  9. Luen lyriikkaa hyvin vähän, vaikkakin pyrin korjaamaan asiaa - rap taas ei ole minun juttuni ollenkaan. Siitä huolimatta kirjoituksesi sai minut kiinnostumaan tästä teoksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka teksteissä näkyy rap-tausta, en minä lukiessani ajatellut lukevani rap-lyyrikoita, vaan runoja. Muutenkin näitä on mielestäni helppo lähestyä ilman runo- tai rap-taustaa.

      Poista
  10. En ole lukenut, mutta minullekin tuli tuosta siteeraamastasi runosta mieleen Johannes Ekholmin romaani Rakkaus niinku, joka oli liian "tätä päivää" minun makuuni 😜 Ehkä Paperi T ei ole niin paljon omaan napaan tuijotteleva, voisin antaa tälle mahdollisuuden..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole Ekholmia lukenut, mutta jossakin blogissa näitä
      kahta teosta vertailtiin. Jotakin samaa siis varmasti on. Omaa napaa tuijottava, hmm, on tässä kyllä kieltämättä aika paljon sitäkin. Mutta jotenkin itse koin sen enemmän yhteiskunnallisena peilaamisena kuin narsistisena oman navan tuijotteluna. Kokeile, olisi kiinnostavaa tietää, miten runot koet! 😊

      Poista
  11. Vaikka oon viime aikoina lukenut monenlaista runoutta, niin tunnen itseni hiukan vanhaksi tätä lukemaan... pari vuotta sitten olisin ollut toista mieltä... mutta ei sitä tiedä vaikka tämäkin runokirja tarttuu kirjaston hyllystä viimeistään silloin käteen, kun pääseen P-kirjamen kohtaan :) Mulla on ikuisuusprojetina lukea jokainen runokirja oman kirjaston hyllystä :D En vaan vielä tiedä milloin sen aloitan, kun tulee lainattua runokirjoja sieltä sun täältä,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno projekti sinulla! 😊
      Kannattaa ehdottomasti kokeilla. Varmasti tässä on sukupolvikokemusta, mutta toisaalta myös ajalle laajemminkin sopivia ilmiöitä, joten en usko, että tässä on yläikärajaa!

      Poista
  12. Paperi T ei ole artistina herättänyt kiinnostustani, mutta tätä kirjaa jonotan kirjastosta. Välillä kyllä hätkähdyttää, kun tajuaa kuinka paljon ajasta menee ja elämästä tapahtuu netissä. Minulle netti on luontevasti sosiaalinen paikka: vaikka toisinaan on ihanaa nähdä ihmisiä kasvokkain, nettikontaktikin tuntuu aidolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullekaan Paperi T:n musa ei ole tuttua. Tosin tämän jälkeen kyllä kiinnostaa tutustua.
      Minullekin netti ja some on luonteva kanssakäymisen paikka. Olen saanut täältä niin paljon, eikä vähiten ystäviä. Mutta toisaalta olen viime aikoina huomannut itsessäni somepessimistin piirteitä, johtuneeko se itsestä vai ympäröivistä ilmiöistä.

      Poista
  13. Tämä oli käsittääkseni poikkeus uusien runokirjojen joukossa eli erittäin hyvin myynyt. Joku tässä siis vetoaa porukkaan, en ole itse saanut aikaiseksi kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ainakin eka painos myytiin loppuun nopeasti. Hieno saavutus jo sinällään ja toivottavasti poikii uusia runoja ja uusia lukijoita!

      Poista
  14. Ilmiönä ja tapauksena tältä ei uutisotsikkoja selatessa voinut välttyä, mutta sivuutin sen kumminkin. Tämä on taas tätä, blogeja selatessa joutuu pyörtämään ajatuksensa (mahtavaa!) :D
    Kertooko runot siis yksinomaan miehisestä näkökulmasta nykymaailmaan? Nimenperusteella toki juuri näin, ajattelin vain tarkistaa kun omasta tammikuusta tuli ihan huomaamattaan mieskirjailijoiden ja -tarinoiden kuukausi. Helmikuu saa olla pyhitetty naisille, ja maaliskuussa voisi upota taas maskuliiniseen maailmaan, ja runohaasteeseen voisi lukea mm. tämän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näkökulma on kyllä nuoren miehen, mutta kun aloin miettiä, en ole varma määritelläänkö kertojaa missään vaiheessa mieheksi. Kyllä tällainen yli kolmekymppinen nainen löysi teksteistä paljon samastuttavaa. Ehdottomasti siis runohaasteeseen! 😊

      Poista
  15. Kuulostaa erikoiselta ja mielenkiintoiselta. En koskaan lue tällaisia kirjoja, joten ehkä pitäisi haastaa itsensä lukemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että tässä on aika matala kynnys monelle meistä, jotka eivät hirveästi runoja lue!

      Poista
  16. Joopa joo. Minä olen viimeksi lukenut runoutta - varmaan joskus koulussa, kun oli pakko. En oikein tiedä, miksi se on olevinaan niin vaikeaa.
    Ehkä pitäisi kokeilla juurikin jotain tällaista tosi uutta. Ainakin tuo lainaamasi tuntui jotenkin tutulta ja jopa ymmärrettävältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on ollut joku angsti, se taisi alkaa kirjallisuudenopinnoissa vääntäessäni runoanalyysejä. Mutta nyt kun runoja saa lukea ihan vapaasti ja tulkita tai olla tulkitsemasta oman mielen mukaan, tämä onkin kivaa puuhaa.
      Minä olen viime aikoina havainnut lukevani liian tuttua ja turvallista, ja silloin lukeminen alkaa helposti maistua puulta. Siksi on ihan hyvä tuuletella päätä vaikkapa sitten runouden parissa :)

      Poista
  17. Tätä on kyllä monet kehuneet ja hienoa, että tää teos on saanut monet tarttumaan runokirjoihin! Musta tuntuu kuitenkin, että olen liian vanha tätä lukemaan, vaikken edes ole nyt niin kamalan paljon vanhempi kuin Paperi T, joka sekin on kai jo yli 30. Mutta olen varmaan vaan henkisesti jo niin keski-ikäistynyt, ettei innosta. Toisaalta kokoelmalla on kuitenkin hieno nimi ja tykkään siitä miten kirja on fyysisenä esineenä hieno, mustine sivuineen. Onneksi kirjalla kuitenkin riittää lukijoita ilman minuakin. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, henkisesti keski-ikäistynyt, sinäkö muka 😊
      Minä olen omasta mielestäni ollut aina henkisesti keski-ikäinen, ehkä jopa mummo!
      Ainakin Wikipedian mukaan Paperi T on syntynyt 1986 eli juurikin kolmekymppinen kaveri kyseessä.

      Poista
  18. Kiinnostavaa! Kun luin juttussasi olevan runon, hengästyin, korvissani se soi räppinä. Näin Paperi T:n Hesan kirjamessuilla ja hän oli todella symppiksen oloinen. Hänen piti heti tallentaa riiminpätkät kännykkäänsä kesken haastattelun (kuva Helsingin kirjamessujen esikoisia käsittelevässä blogijutussa). Cheekmäksesti hän on myös superkiinnostunut ulkoisista seikoista ja oli ollut tarkkana Post-Alfankin jokaisesta visuaalisesta yksityiskohdasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista! Mulla ei ole kirjailijaan/artistiin mitään muuta kosketuspintaa kuin tämä kirja. Tosin juttelin eilen hänen musiikkiaan tuntevan ystävän kanssa ja ajattelin, että siihen voisi tutustua lähemmin. Todennäköisesti myös kappaleiden lyriikat puhuttelisivat jollakin tasolla niin kuin tämäkin.
      Kirjasta näkyy viimeiseen asti hiottu tyyli. Se on myös joissakin runoissa osa ilmaisua, ei pelkästään ulkonäköä.

      Poista
  19. Mulla on ne muutama vakkarirunoilija, joiden teokset luen aina uudelleen ja uudelleen. Tämä vaikuttaa semmoiselta, jonka voisi napata suosikkiryhmään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehdottomasti kokeilla. Mikä siinä onkin, että samoja runoja lukee aina uudestaan ja uudestaan. Harvemmin tulee toimittua romaanien kohdalla :)

      Poista
  20. Olen kyllä niin pihalla tästä(kin). Näyteruno hymyilytti osuvine kuvineen, mutta puhuttelisiko koko kokoelma keski-ikäistä kukkahattutätiä? Vai olisiko sen lukeminen vain naurettava yritys 'ymmärtää nuorisoa'?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit