Kirjakuvat 23.-28.

23. Kirjasarja. Mary Marckin tyttökirjat ovat kulkeneet mukanani ihan lapsuudesta asti ja olen vuosien saatossa myös kartuttanut kokoelmaani. Pakko tunnustaa, että minulle Helsinki on hyvin vahvasti Mary Marckin Helsinki.

24. Paksuin kirjani. 869 sivua. Saattaisi hyllystä löytyä jokunen paksumpikin, mutta tämä on ainakin painavimmasta päästä. Loistava kirja. Muistan viikon pari talvea takaperin, kun tätä luin. Ulkona oli kova pakkanen, olin juuri toipumassa flunssasta kun koko muu perhe sairastui. Toiset nukkuivat monta päivää putkeen, minä lämmittelin kuumaa juomista, kävin kääntymässä postilaatikolla, luin ja luin.

25. Kaunis kansikuva. Alkuperäinen tehtävänanto oli näköjään upea, mutta se kääntyi mielessäni kauniiksi. Tästä tuli joulupäivänä "No onkos tullut kesä" -fiilis. Tämä vanhempieni Leino-kokoelma houkutteli minut ensi kertaa lueskelemaan Leinon runoja laajemmin vuosia sitten. Oli kesä ja tämä sopi valoisiin öihin.

26. Kirjoja, jokapaikassa! Niitä meiltä kyllä löytyy vähän sieltä ja täältä. Esimerkiksi joulunpyhien lukemisto (Juice minulla, Mooses miehellä) odottelivat lukijaansa pakastimen päällä.

27. Puhutteleva nimi. Jonakin onnellisena päivänä on hieno nimi kirjalle ja hieno on kyllä kirjakin. Yksi Lehtolaisen parhaista ikinä, ehkä jopa paras.

28. Lukematta ikuisuuden. Tätä on kehuttu valtavasti, mutta uudekseltaan se jäi lukematta. Hankin kirjan jokin aika sitten alesta, mutta vieläkään en ole tullut siihen tarttuneeksi. Ehkä vuonna 2015?