Amma on bloggaillut tasan viisi vuotta! Synttäripärinää!

Pari päivää sitten katsoin kalenteriin ja sen muistin: 30.12.2009 perustin kirjablogin, Amma lukee aakkoset läpi oli blogin nimi.Vaikka viisi vuotta ei vielä pyöreä luku olekaan, on se kuitenkin sen verran näpsäkkä luku, että jonkinlainen juhlistus tuntuu tarpeelliselta. Kutsunkin teidät mukaani aikamatkalle. Olen koonnut tähän muutamia nostoja vuosien varrelta. Tämä ei ole niinkään best of -katsaus vaan paremminkin mahdollisimman värikäs ja kaunistelematon blogitaipaleeni kuvaus. Kaunistelematon jo siinä mielessä, että omien vanhojen tekstien lukeminen tuo usein melkoisen nolostumisen tunteen :) Mutta mitäpä siitä, suoraan syömmestä ne on kirjoitettu! Mikäli teille nousee mieleen muistoja näiden viiden vuoden ajalta, tai vaikka siitä, miten olette blogiini päätyneet, olisi niitä todella mukava lueskella kommenttiboksista!

***

Kaikki alkoi tästä postauksesta: A niin kuin alku

Muistan illan hyvin. Oli siis uudenvuodenaatto, mieheni oli töissä, minä kuuntelin raketteja ja hyssyttelin kolme kuukautta vanhaa herra Syksyä, joka itki koko illan ja yön. Rakettien vuoksi, luulin silloin. Onneksi en tiennyt, että samalla tavalla hän tulee huutamaan seuraavat seitsemän kuukautta, olisi nimittäin saattanut jäädä yksi kirjablogi perustamatta.

Vuosi 2010.

Valitettavasti merkittävä osa vuoden 2010 blogikuvista on tuhoutunut blogimuuton yhteydessä. Koneelta löytyi kuitenkin mm. tällaisia ulkoasuaihioita.  Ja ulkoasuvaihtojahan Amman lukuhetkessä onkin sitten nähty! Oh, my! Viime aikoina olen rauhoittunut, ootteko huomanneet?

Ensimmäisen kirjablogini tarkoitus oli siis lukea uusia kirjailijoita aakkosjärjestyksessä läpi. Olin varannut urakkaan koko vuoden, mutta sainkin sen jo syksyllä valmiiksi. Tuossa vaiheessa muutin blogin nimen Amman lukuhetkeksi ja muutin blogini Bloggeriin. Amman lukuhetki on siis itse asiassa vasta 4,5 -vuotias, mutta lasken nämä blogit yhteen, sillä itselleni kyse on kuitenkin yhdestä ja samasta projektista, joka on muuttanut muotoaan matkan varrella useammankin kerran. Tuosta haastetaustasta (ja osin myös opiskeluista (kts. seuraava vuosi) johtuen olen nykyään varsin penseä osallistumaan pitkiin lukuhaasteisiin. Minulle tietyn "ohjelman" mukainen luku ei vain tunnu sopivan. Kiva muuttuu puurtamiseksi.

Muutamia nostoja:
Carita Forsgren: Kolmen kuun kuningatar
Kiba Lumberg: Musta perhonen
Robert Åsbacka: Urkujenrakentaja

Vuosi 2011.

Vuosi 2011 olikin jännittävä. Olin aloittanut kirjallisuuden perusopintojen suorittamisen avoimessa yliopistossa jo syksyllä 2009, mutta vauvataloudessa opinnot etenivät varsin hitaasti. Alkuvuonna 2011 otin kuitenkin mielettömän spurtin, meille oli nimittäin keväällä tulossa toinenkin vauva ja arvelin kahden vaippaikäisen talouden pyörittämisen riittävän aktiviteetiksi ilman opiskeluakin. Talvella luin siis paljon kotimaisia klassikoita. Vauva-arjen myötä kesällä ja syksyllä oli taas aikaa lukea sitä sun tätä: niin paljon minulla ei sitten olekaan ollut lukuaikaa kuin pitkien imetyssessioiden aikana! Blogitaipaleella oli merkittävää, että sain vuonna 2011 ensimmäiset arvostelukappaleeni. Loppujen lopuksi arvostelukappaleiden merkitys ei ole muodostunut äärettömän suureksi, kiitos upeasti toimivan lähikirjastoni, mutta toki olen jokaisesta arvostelukappaleesta edelleen kiitollinen. Tuolloin, talvella 2011, se oli kuitenkin äärimmäisen tärkeä asia symbolisella tasolla, varsinkin, kun kirjabloggaajilla ei ollut vielä sellaista asemaa kuin nykypäivänä. Toki muutosta on tapahtunut myös toiseen suuntaan, sillä alkuaikojen auvoisaan "kaikki kirjabloggaajat tuntevat toisensa ja ehtivät lukea sekä kommentoida kaikkia blogeja" -yhteisöllisyyttä on toisinaan ikävä.

Mm. nämä luin silloin:
Muriel Barbery: Siilin eleganssi
Marko Kilpi: Elävien kirjoihin
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen

Vuosi 2012.

Seuraava vuosi olikin kehittymisen aikaa monella tasolla. Bloggaamisen ensihuuma oli jo takana ja ensimmäistä kertaa aloin miettiä, kuinka paljon harrastukseen on järkevä käyttää aikaa. Sen ohessa tuli myös mietittyä, mitä ja millä tavalla haluan blogiani käyttää. Siinä ajatusprosessissa vedin suuntaviivoja, jotka pätevät edelleen. Näistä oivallisina esimerkkeinä tietokirjallisuuden ja savolaisen kirjallisuuden sekä kirjallisuuselämän esille tuominen. Myös henkilökohtaisella tasolla tuli pohdittua monenlaista. Sitä mukaa kun akuutein vauva-aika väistyi, oli aikaa pohtia kaikkea sitä, mitä muutaman vuoden aikana oli ehtinyt tapahtua. Esimerkiksi äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyvä kirjallisuus oli kovasti pinnalla. Kesällä sain tänne Kuopioon vieraaksi toisia kirjabloggaajia ja vietimme Kuopio-symposiumia Sirpa Kähkösen ja Minna Canthin hengessä.

Kovia "naiskirjoja" tuolta vuodelta:
Emma Donoghue: Huone
Manuela Bosco: Ylitys
Sirpa Kähkönen: Rautayöt

Vuosi 2013:

Vuosi 2013 oli monessa mielessä jännittävä. Aloitin ensimmäistä kertaa Kirjakantin suunnittelutyöryhmässä toimimisen ja henkilökohtaisella puolella aloin siirtyä entistä voimakkaammin kotiäitiydestä työelämään. Kiireistä huolimatta olen näköjään tahkonnut blogini puolella tehokkaasti ja lukenut paljon. Ilmankos vuosi 2013 onkin mielessäni osittain vähän hämärän peitossa. Kiirettä on pitänyt!

Nämä kuitenkin muistan kirkkaasti:
Stephen King: 22.11.63
Antti Heikkinen: Pihkatappi
Peter von Bagh: Chaplin

Vuosi 2014:

Jos oli edellinen vuosi kiireinen, meinasi tämä nyt päättyvä lähteä lapasesta kokonaan. Vuosi olikin kokonaisuudessaan sen verran raskas, että tajusin onneksi jossain vaiheessa vähän hellittää täällä blogissakin. Olen lukenut hitaammin kuin parina aiempana vuotena, mutta tuskin se on blogini tasoa laskenut, pikemminkin päin vastoin :) Vuoteen mahtui toki melkoisia valopilkkuja, kuten esimerkiksi minun ja Lumiomenan Katjan yhteinen Linnasta humisevalle harjulle -kirja. Kuluneen vuoden aikana olenkin alkanut havahtua siihen, että kirjabloggaamiseni on muuttanut luonnettaan. Aiemmin kyse oli simppelistä 'lue kirja ja kirjoita siitä jotain' -toiminnasta, mutta nykyään bloggaaminen on laajentunut ja alkanut myös sekoittua aiempaa enemmän työminääni. Ei niin, että bloggaamisesta olisi tullut työtä, mutta se on alkanut lomittua jännittävästi työn kanssa.

Joitakin kohokohtia:
Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu
Åsne Seyerstadt: Yksi meistä
Paula Havaste: Tuulen vihat

Viiteen blogivuoteen tmahtuu "vakavien" kirja-arvioiden lisäksi myös yhtä sun toista oheishupia. Ohessa linkit muutamaan valittuun palaan:

KBF (Käytännön blogifilosofiaa)-keskusteluissa on ehditty pohtia vaikka mitä. Tammikuussa 2011 pureuduimme alati kiinnostavaan aiheeseen: Mikä tekee blogista suositun?

Parasta kirjankansicopycatia on etsitty jo kolmesti. Tässä ihkaensimmäiset osallistujat.

Olen "ilahduttanut" toisia kirjanystäviä mätsäämällä kirjoja ja kynsilakkoja yhteen.

Syksyllä 2013 äänestettiin Kaikkien aikojen parhaasta kirjasta.

Otteita elämästäni. Vaikka perheeni ei esiinny täällä blogissa kuvilla tai nimillä. Ovat herra Syksy ja neiti Kevät osallistuneet usein blogini sisällöntuottamiseen. Linkissä surullisenkuuluisa ensikosketus äänikirjojen maailmaan.

Hyviä kirjoja, mahtavia hetkiä, tärkeitä kohtaamisia.

Kiitos kuluneesta viidestä vuodesta ja oikein hyvää uutta vuotta kaikille! 

T.Amma