Satuhetki: Pohjolan lasten Raamattu


Melkeinpä koko alkuvuoden ajan olemme lukeneet lasten kanssa iltalukemisena uutta Lasten Keskuksen julkaisemaa Pohjolan lasten Raamattua. Kyseessä on, kuten nimikin kertoo, lasten Raamattu, mutta sen toteutus on uudenlainen. Mukana on 68 Raamatun tarinaa ja tarinoiden takana on 15 pohjoismaista kuvittajaa ja 15 pohjoismaista kertojaa. Suomen lisäksi kirjan tekemiseen on osallistunut taiteilijoita Ruotsista, Norjasta, Islannista, Tanskasta ja Färsaarilta. Myös eri maiden kustantamot ovat tehneet yhteistyötä kirjan julkaisussa.

Kuten arvata saattaa, 68 tarinaan mahtuu monenlaisia toteutuksia. Toiset ovat perinteisempiä niin kerronnan kuin kuvituksen puolesta, toiset tuulettavat alkuperäistä tarinaa melkoisesti. Aikuisen näkökulmasta monia vaikeita ja hankalasti ymmärrettäviä kertomuksia on tuotu mukavasti nykypäivään. Esimerkiksi Johanneksen ilmestys ja maailmanloppu on selitetty tavalla, jota lapsikin voi ymmärtää. Ehkäpä kertomus avautui minullekin ensi kertaa kunnolla.

Testiryhmäni eli 4,5-vuotias herra Syksy ja lähes 3-vuotias neiti Kevät jaksoivat seurata kertomuksia vaihtelevasti. Vanhemman kanssa saatiin kertomuksista aikaiseksi melko syvällisiäkin keskusteluja. Hänen mieleensä olivat kuitenkin erityisesti jännittävät kertomukset, kuten Daavid ja Goljat, johon pienen pojan oli helppo samaistua. Neiti kevät taas ihastui Luomiskertomukseen eli "porkkanatarinaan" (nimitys juontaa juurensa kuvituksesta tulleesta mielleyhtymästä) ja sitä olemmekin lukeneet uudestaan ja uudestaan, melkein joka ilta.
Yksityiskohta tarinasta Luomiskertomus (Mette Marcussen)


Mielestäni Pohjolan lasten Raamattu on varsin onnistunut teos. Se muokkaa Raamatun kertomuksia nykyajan lapsille helpommin ymmärrettävään muotoon. Kuten sanottu, mukaan mahtuu monenlaista tulkintaa, mutta toisaalta sellainen kirjahan alkuperäinenkin Raamattu on. Itse viehätyin kuitenkin aivan erityisesti kirjan ideasta, jolla on kulttuurista merkitystä. Pohjoismaisena yhteistyönä toteutettu teos kuvastaa nimenomaan omaa aikaamme ja kulttuuriamme. Ja kun mukana on monia taiteilijoita, on yksien kansien välissä suuri määrä korkeatasoista lastenkirjakuvitusta.

Kirja sopi hyvin taaperoikäisten kanssa luettavaksi, mutta toiminee hyvin myös kouluikäisten kanssa. Voisin kuvitella, että hankalia, esimerkiksi hyvään ja pahaan tai kuolemaan liittyviä kysymyksiä on hyvä pohtia kouluikäisen kanssa näiden tarinoiden pohjalta. Raamattu on toki aina kristillinen teos, mutta mielestäni näissä tarinoissa on ennen kaikkea eettisyyttä korostava, lapsen arkeen kurottuva sävy.

Pohjolan lasten Raamattu
Lasten Keskus 2014
152s.
Arvostelukappale

Kommentit

  1. Vaikuttaa kiinnostavalta! Omassa mielessäni on kytenyt pitkään kiinnostus tutustua lastenraamattujen tarjontaan. Yhden ruotsinkielisen lastenraamatun sain luettua ja blogattua viime kuussa, mutta lisää olisi kiva saada! Voi olla, että tämä saattaa ollaa omaan makuuni liian "moderni", mutta kiinnostaisi silti tutustua. Tuo laittamasi kuva vaikuttaa veikältä, ja jos tekijöitä on monta, niin mukaan mahtuu varmasti myös tarinoita, joista minä pidän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan! Mielestäni toteutus on monipuolinen: on rohkeampaa ja perinteisempää tulkintaa ja kuvitusta. Kannattaa tutustua ehdottomasti!

      Poista
  2. Oi, näyttää ja kuulostaa hienolta! Yleensä Lasten Raamatuissa on aika geneerisiä kuvituksia... Kenen käsialaa tuo yksi esimerkkikuva on? Siitä tuli mieleen Marika Maijala ja toisaalta se (ruotsalainen?) kuvittaja, joka on piirtänyt Pikku kummitus Lapasen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että huomautit, lisäsin nyt kuvatekstiinkin asiaankuuluvan saatetekstin. Kuvan on tehnyt tanskalainen Mette Marcussen Luomiskertomus -tarinaan. Tämä on tosiaan tyttären ehdoton suosikkitarina ja pitkälti juuri kuvituksen ansiosta!

      Poista
  3. Hei, tämäpä hauska uusi tuttavuus - täytyneekin etsiä jostain käsiini! En ole asiantuntija, mutta lasten Raamattuja on käsittääkseni markkinoilla varsin eri tasoisia. Tämä vaikutti kiinnostavalta, ja visuaalinen monipuolisuus on vain plussaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma kokemukseni on myös aika kapea, mutta skaala on tosiaan laaja. Edellinen lasten Raamattumme on jäänyt varsin vähälle käytölle, mutta tätä luetaan säännöllisesti - myös lasten itsensä pyynnöstä. Ensi viikolla luemme yhdessä pääsiäisen ajan tarinoita.

      Poista
  4. Iski postaustasi lukiessani taju siitä että lapsille tarkoitetun raamatun kauttahan aikuinenkin voisi ymmärtää noita kertomuksia. Monet tarinat ovat vaikeaselkoisia oikeassa raamatussa, eivätkä monet meistä ole kunnolla tulleet sitä lukeneeksi. Itse kuulun niihin joita ei ole lapsena ja nuorena isommin kiinnostanut, mutta nyt luen ja tuumailen sitäkin kiinnostuneempana !

    VastaaPoista

Lähetä kommentti