Maalis- ja huhtikuun luetut

Hups! Viikot ovat vilahtaneet sillä tavalla, että maaliskuun kooste jäi aikanaan tekemättä. Toisaalta eipä tuota kukaan ole ehkä osannut tätä ennen kaivata. Tällainen kahden kuukauden yhteiskooste saattaa meikäläisen suhteellisen vaatimattomalla lukutahdilla olla jopa hedelmällisempi vaihtoehto.

Olen lukenut aika paljon nuoruuteen liittyviä kirjoja viime aikoina. Aihepiiriä liippavat tavalla tai toisella ainakin

Mehiläisten kuolema (tässä oli jotakin ihastuttavaa kieroutuneisuutta)
Musta kuin eebenpuu (hieno päätös Simukan trilogialle)
Totuus Harry Quebertin tapauksesta (tämä kertoi myös nuoruudesta, kuten myös rakkaudesta, kirjallisuudesta, pahuudesta, ystävyydestä...)

Myös pari lastenkirjaa tuli esittelyksi. Osallistuin Lastenkirjaviikkoon esittelemällä Kävellen ympäri maailman -kirjan maaliskuussa ja huhtikuussa esillä oli Pohjolan lasten Raamattu. 

Luettuani Jane Austen aikalaisemme -teoksen, mieleni alkoi halata Austenin maailmaan, joten luin samaan syssyyn myös Longbournin talossa -romaanin, mikä oli valitettavasti pikemminkin tuskastuttava lukukokemus. Nuoruuden teemoja muuten siinäkin esillä.

Minna Canthin päivää juhlin Kauppa-Lopolla ja esillä oli myös toinen kuopiolaiskirjailija, kun Savolaisen kirjallisuuden jäljillä -sarja jatkui Marko Kilven haastattelulla. Kaikista eksoottisimmillani taas olin Jään muisti -äänikirjan parissa.

Hävittäkää Helsinki! tarjosi mielenkiintoista tietoa sota-ajan pommituksista ja ilmatorjunnasta. Ajatuksia herättävä oli myös perhesurmien logiikkaa avaava pienoisromaani Laukaisu. 

Näiden kahden kuukauden ajalta kovin ja iloisin yllättäjä oli kuitenkin Kuka murhasi rouva Holmin? joka tarjosi simppeliä, mutta äärimmäisen taitavaa ja toimivaa dekkariviihdettä. Se elähdytti minua kaikkinaisen luku- ja elämäjumin keskellä sen verran vakuuttavasti, että seuraava Autereeni on jo kirjastosta haettu.

Kahteen kuukauteen mahtuu monenlaista. Juuri siitä lukemisessa niin paljon pidänkin: kirjojen kautta voi sukeltaa erilaisiin ihmiskohtaloihin ja elämiin, maailmoihin ja kulttuureihin. Voi viihtyä rennosti ja tuntea syvästi, oppia uutta, herätellä ajattelua. Tunnenkin itseni aika etuoikeutetuksi, kun olen saanut olla kirjoittamassa kirjaa, joka esittelee juuri tällaisia, erilaisiin tarpeisiin vastaavia mainioita kirjoja. Pakko kuitenkin tunnustaa sekin, että nämä muutamat viikot kirjan valmistumisen jälkeen ovat olleet nautinnollisia. On ihanaa kirjoittaa kirjoista, siksihän tätä blogiakin pidän, mutta kyllä on kertakaikkisen nautinnollista vain lukea, uppoutua, sukeltaa kirjojen maailmaan!

Sellaista lukuvirettä toivon myös teille toukokuussa. Minä aion paneutua nyt makuulle ja lukea loppuun tämän kuukauden viimeisen kirjan. Saatte lukea siitä enemmän viikonloppuna, sen voin paljastaa, että kiinnostava, mielenkiintoinen kirja on kyseessä. Taisin jopa vähän paasata sen aihepiiristä tänään töissäkin!

Hauskaa vappua, pitäkää huolta toisistanne!

Amma