Muumit ja minä

Erjan lukupäiväkirjan Erja haastoi minut kertomaan suhteestani muumikirjoihin. Kiitos Erjalle haasteesta ja kiitos hänelle, jolta tämä alun perin on lähtenyt liikkeelle (olen ehtinyt seuraamaan vähän huonosti blogistaniaa viime aikoina, siksi olen pikkuisen pihalla merkittävistä tapahtumista)! Mainio tapa juhlistaa Tove Janssonin juhlavuotta!

Laajensin postauksen otsikoksi Muumit ja minä, sillä suhteeni muumikirjoihin on vielä uusi ja hauras. Syystä taikka toisesta muumikirjat eivät kuulu lapsuusmuistoihini. Joko niitä ei luettu kotona eikä koulussa tai sitten ne eivät tehneet sen suurempaa vaikutusta. Minun muumiaikakauteni alkaakin ihanasta, sokerisen hattaraisesta Muumilaakson tarinoita -sarjasta, johon jäin koukkuun kaikkien ikätoverieni tavoin sen alettua näkyä televisiossa joskus 1990-luvun taitteessa. Tykkäsin muumeista valtavasti, mutta mieleen ovat jääneet myös kauhun hetket, joita Mörkö ja Hattivatit aiheuttivat. Muistutettakoon, että olen maatalon tyttö ja muumit tulivat aina iltalypsyn aikaan, joten katsoin lastenohjelmat usein yksin. Erityisesti nuo häälyväiset valkeat hattivatit saivat ihokarvani nousemaan pystyyn!

Jossakin vaiheessa kasvoin kuitenkin muumien ohi ja sarjan katsominen jäi kesken. Siitä alkoi myös muumiton aikakausi, joka jatkui aina siihen saakka, kun tulin äidiksi. Sen jälkeen meillä onkin ollut aikakausia, jolloin muumeja on katsottu päivittäin, nyt tahti on hurjimmista ajoista hieman laantunut. Muumilaakson tarinat kuuluvat kuitenkin ainakin viikottaiseen tv-annokseen. Jokainen pienten lasten vanhempi tietää, että muumeihin pohjautuvaa kirjallisuutta tuotetaan jatkuvasti mitä erilaisemmissa muodoissaan. Tove Janssonin alkuperäisten muumikirjojen kanssa niillä on usein vain vähän tekemistä, mutta lapsiin kirjat uppoavat hyvin. Erityisesti liki kolmevuotias Neiti Kevät on ihastunut värikkäisiin muumikirjoihin. Niitä löytyy meiltä kotoa ja niitä lainataan jokaisella kirjastokerralla. Sekään aika ei liene kovin kaukana, että pääsemme tutustumaan yhdessä alkuperäisiin muumikirjoihin. Ensikosketus tuli jo talvella, kun kuuntelimme yhdessä Taikatalvea äänikirjana.

Mitä muumikirjaa sinä suosittelisit 4,5- ja melkein 3-vuotiaille?




Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit