Syyskuun kirjasatoa

Elämme jännittäviä aikoja! Minä täällä henkilökohtaisessakin elämässä, puhumattakaan sitten Kaikkien aikojen paras kirja -äänestyksestä, joka on jo aivan ovella! Huom, kirjabloggaaja, jos et ole vielä ilmoittautunut mukaan, tee se lauantaihin 5.10. mennessä täällä. Kieltämättä pientä kiirettä on pitänyt tässä kuussa, mutta jotenkin kummallisesti olen ehtinyt olla aika aktiivinen bloggaajakin.

Minäkin osallistuin bloggaajien yhteistempaukseen, jossa luimme sata HS:n äänestyksessä valittua 2000-luvun parasta kirjaa. Tämä oli tosi kiva ja intensiivinen yhteistempaus ja omasta mielestäni siksikin hauska, että sain luettua kaksi omassa kirjahyllyssä pitkään vuoroaan odotellutta kirjaa: Miika Nousiaisen Maaninkavaaran ja Hannu Raittilan Canal Granden. Jos näistä kahdesta pitää valita, niin Maaninkavaara oli kyllä enemmän minun mieleeni.

Syyskuun paras kirja oli kuitenkin kirkkaasti Pauliina Rauhalan Taivaslaulu. Kirja tuntuu olevan nyt kaikkien huulilla ja erityisesti kaltaisissani äiti-ihmisissä se herättää paljon ajatuksia. Yhtä kaikki kirjan kaunis kieli herättää myös kiitosta, eikä syyttä. Lue ihmeessä, jos et vielä ole lukenut! Yhtä lailla selkeäksi kakkoseksi syyskuun luetuista selviää Kaari Utrion Seuraneiti. Täytyy sanoa, että innostuin nyt todenteolla Utriosta, joka syystä tai toisesta on jäänyt aiemmin lukemistossani vähän paitsioon. Voipa siis olla, että saatte lukea Utriosta vielä lisääkin!

Kuukauden yllättäjä oli Beatles Illustrated Lyrics; Beatlesin sanoituksia ja 60-luvun kuvitusta sisältävä taidekirja. Tämä kirja sai minut jälleen muistamaan, millaisia helmiä kirjastossa tuleekaan vastaan, kun pitää silmänsä auki. Olenkin syyskuussa harrastanut kirjastohaahuilua enemmän kuin pitkään aikaan. Sen hedelmiä on luvassa lisää jo aivan pian, joko viikonloppuna tai sitten ensi viikolla.

Jos pettymyksiä listataan, niin kyllä valitettavasti Tuomas Kyrön Kunkku oli sellainen. Kirjalle on varmaankin oma yleisönsä, mutta itse en lukeudu siihen. Toivon vilpittömästi, että Kyrö kirjoittaisi seuraavaksi jotain Liiton kaltaista.

Olen hyvin ylpeä itsestäni, sillä lastenkirjallisuutta ehdin nostaa esille peräti kahden postauksen verran (mikä siis itselleni on paljon): ensin esittelin Mauri Kunnaksen Koiramäki -klassikkoa, sitten Katri Kirkkopellon Molli -uutuutta.

Lokakuun alussa osallistuin bloggaajien Osta kirja -tempaukseen. Tilasin itselleni nettikaupasta Marko Kilven Kuolemattoman. Arvaattekin ehkä, mitä seuraavaksi luen? :) Malttakaa kuitenkin mielenne, sillä esittelyvuoroaan odottaa sitä ennen parikin kirjaa; yksi elämäkerta ja yksi äänikirja. Mitähän muuta lokakuussa vielä ehditäänkään?

Ah, mainittakoon vielä kuukauden epäonnistumiseni (nyt onkin mennyt monta kuukautta ilman tätä osiota)! Hankin Mika Waltarin Johannes Angelosin itselleni e-kirjana varmaan puoli vuotta sitten. Olen päässyt eteenpäin muutaman kymmenen (e-)sivua. Todettakoon, ettei tämä ole minun kirjani, ei ainakaan sähköisessä muodossa, ja mapitetaan se keskeytettyjen kansioon. Kertokaapa, oliko tämä elämäni virhe??

Lokakuussa on aikaa löhöillä ja lukea, näin ainakin toivon. Kirjamessujakin on tarjolla peräti kaksin kappalein, itseltäni ne jäävät tosin tällä kertaa väliin. Siitä huolimatta, oikein kirjaisaa kuukautta kaikille!

Amma